Vanhempien perustamat yritykset eivät aina kiinnosta jälkipolvia: "Yhteiskunnan arvostus alaa kohtaan vaikuttaa"

Perheyrityksissä ongelmat pyritään ratkomaan ja yhteiset tavoitteet ovat voimavara. Nykyisin perheyrityksen johtajaksi ei automaattisesti nouse perheen vanhin poika, vaan osaaminen ja kiinnostus ratkaisevat.

talous
Lampaat laitumella.
Yle

Perheyritykselle tärkeää on yhteinen näkemys ja sitoutuminen yritykseen. Uusien sukupolvien pitää kehittää alan osaamista ja yritysjohtamistaitoja. Myös yhteiskunnan luomat edellytykset ovat tärkeitä.

Professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että perheyrityksille tyypillistä on, että perheyrityksille ollaan uskollisia ja yritetään aina parempaan. Perheyritysten näkymä on 250 vuoden horisontti eli asioita katsotaan kymmenen sukupolven päähän.

Perheyrityksessä jokainen pyrkii juoksemaan oman viestiosuutensa mahdollisimman hyvin.

Iiro Jussila

– Perheyrityksessä jokainen pyrkii juoksemaan oman viestiosuutensa mahdollisimman hyvin, Jussila sanoo.

Monilla perheyritysten jäsenillä saattaa olla myös monia uria välissä, joiden jälkeen he palaavat perheyritykseen.

– Perheyrityksissä ihmisillä on usein kirjava koulutustausta, eivätkä johdossa toimivat ole vain esimerkiksi diplomi-insinöörejä tai ekonomeja ja ehkä juuri sen mukanaan tuoman laajemman näkemyksen myötä yritykset menestyvät, Jussila pohtii.

Verotus sukupolvenvaihdoksessa tuottaa kuitenkin usein ongelmia. Professori Iiro Jussilan mukaan monissa tapauksissa ei ole mahdollista tai ei haluta ottaa niin suurta riskiä, että yrityksestä irrotettaisiin niin suuria summia, että sukupolvenvaihdoksesta koituvat verot saataisiin maksettua. Jussilan mukaan näissä tilanteissa yritykset myydään usein ulkomaisille sijoittajille, sillä Suomesta harvoin löytyy ostajia, jolla on mahdollisuus tehdä näin mittavia investointeja.

– Verokeskustelussa on tullut ilmi kantoja, joiden mukaan yritysten myyminen ulkomaisille pääomasijoittajille on hyvä asia.

Jussila kuitenkin muistuttaa, että kasvottomien ulkomaisten pääomasijoittajien mukana yritykset voivat karata kokonaan ulkomaille, jonka myötä menetetään myös yrityksen Suomessa sijaitsevat työpaikat sekä verotuotot.

Perheyrityksissä puhalletaan yhteen hiileen

Professorin mukaan noin neljä viidestä Suomessa toimivista yrityksistä on perheyrityksiä. Aina vanhempien perustamat yritykset eivät kuitenkaan kiinnosta jälkipolvia. Jussilan mukaan esimerkiksi yhteiskunnan arvostus alaa kohtaan vaikuttaa asiaan.

– Aina kun ihmisiä toimii yhdessä, tulee valtapelejä ja politikointia, mutta perheyrityksissä tahto ongelmien ratkaisemiseen on suurempi, Jussila kertoo.

Menneinä vuosikymmeninä maaseuduilla tilan jatkajaksi jäi tyypillisesti perheen vanhin poika. Enää asia ei ole perheyrityksissä näin.

Nyt painotetaan enemmän sitä, kenellä on tahto ja osaaminen jatkaa yrityksen johdossa.

Iiro Jussila

– Nyt painotetaan enemmän sitä, kenellä on tahto ja osaaminen jatkaa yrityksen johdossa. Perheyritykseen voidaan välillä ottaa esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja myös suvun ulkopuolelta.

Jussilan mukaan perheyritysten kannattaisi vahvistaa yhteistyötä muiden perheyritysten kanssa yhteisön muodostamiseksi.

– Perheyritysten yhteistyö voi toisaalta olla iso haaste itsenäisyyttä korostaville perheyrittäjille.

Jussilan mukaan mallia voisi ottaa esimerkiksi maatalousalan osuuskunnista.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestetään kansainvälinen perheyritystutkimuksen konferenssi 24.-27. kesäkuuta. Konferenssiin osallistuu yrittäjäperheitä kymmenistä eri maista.