Politiikka vaikuttaa nuorten silmissä keski-ikäisten hommalta

Suomalaisnuorilla on erinomaiset yhteiskunnalliset tiedot ja taidot, mutta halu vaikuttaa ympäröivään maailmaan puuttuu. Nuori vaikuttaja kannustaa hylkäämään vaatimattomuuden.

politiikka
Henkilö äänestykopissa.
Tiina Jutila / Yle

Suomalaisnuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vaihtelee. Osa nuorista haluaa vaikuttaa, mutta moni pitää yhteiskunnan asioita kovin tylsinä.

– Eiväthän nuoret tyhmiä ole. Heitä vain ei kiinnosta poliittinen järjestelmä, jos he eivät koe mahdolliseksi vaikuttaa, pohtii yhteiskuntafilosofian professori Arto Laitinen Tampereen yliopistosta.

Nuoret saattavat kokea politiikan tylsänä lähinnä keski-ikäisten touhuna kaukana nuorten elämästä.

– Politiikassa käsiteltävät asiat ovat usein vaikeaselkoisia talousasioita, jotka monimutkaisuuttaan voivat tuntua nuorista tylsiltä, luonnehtii Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu (kok).

Kun ei vaan kiinnosta

Vuoden 2013 Nuorisobarometrin mukaan vain noin joka kolmas nuori on pyrkinyt vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin. Tutkimukseen haastateltiin 1 903 nuorta, jotka ovat iältään 15 – 29-vuotiaita.

Ehkä me aikuiset olemme epäonnistuneet luomaan nuorille tunteen mahdollisuudesta vaikuttaa

Helinä Perttu

Barometrin mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot ovat maailman mittakaavassa huipputasoa, mutta aktiivisuus ja luottamus omaan osaamiseen taas melko vähäistä.

Nuoret siis osaavat, mutta eivät ole kiinnostuneita toimimaan.

Järvenpään nuorisoparlamentin puheenjohtaja Juho Mölsä arvelee, että nuorten passiivisuuden taustalla on suomalainen vaatimattomuus.

– Monet nuoret ajattelevat, että oma mielipide ei vaikuta mihinkään, eikä sitä siksi kehdata tuoda esille.

Mölsä kokee myös, että yhden ihmisen vaikutusmahdollisuuksista ei puhuta nuorille tarpeeksi puoluekeskeisessä politiikassa. Kaikilla nuorilla ei ole puoluepoliittisia näkemyksiä, joten puolueiden ideologioihin ei haluta sitoutua.

Aikuisten haasteena läsnäolo

Politiikasta nuoria koskettaa eniten kunnallistason päätöksenteko: koulu, harrastukset, vapaa-aika ja sitä myöten nuorten elinympäristö pyörivät pitkälti omassa asuinkunnassa.

– Nuorilla on paljon annettavaa päätöksentekoon, mutta tuntuu, että me aikuiset emme osaa huomioida tätä nuorten osaamista, Helinä Perttu myöntää.

Itseäni motivoi halu muuttaa maailmaa, ja työn touhussa näkee, että kyllähän se maailma muuttuu

Juho Mölsä

Nuorisolain mukaan kunnan onkin kuultava nuoria, kun heitä koskevista asioista päätetään. Miten tämä toteutuu käytännössä, vaihtelee. Joissain Suomen kunnissa on nuorista koostuva toimielin, kuten nuorisovaltuusto, mutta ei kaikissa.

– Ehkä me aikuiset olemme epäonnistuneet luomaan nuorille tunteen mahdollisuudesta vaikuttaa, Perttu pohtii.

Pertun mukaan nuorten kanssa on oltava aidosti läsnä. Nuorisolle on tarjottava suora puheyhteys aikuisiin päättäjiin esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Hallituksen esityksessä uudesta kuntalaista nuorisovaltuusto tai vastaava toimielin tulisi lakisääteiseksi jokaiseen kuntaan. Pertun mielestä tämä toisi kaivattua systematiaa suomalaisnuorten vaikuttamiskeinoihin.

Maailmaa voi muuttaa itsevarma nuorikin

Nuorisobarometrin mukaan nuoria motivoivat vaikuttamaan eniten mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja edistää yhteistä hyvää.

– Itseäni motivoi halu muuttaa maailmaa, ja työn touhussa näkee, että kyllähän se maailma muuttuu, Mölsä kertoo.

Mölsä kannustaa ikätovereitaan unohtamaan vaatimattomuuden ja reagoimaan rohkeasti arjen pieniin epäkohtiin. Koulussa se on mahdollista oppilaskunnassa ja kuntatasolla nuorisotoiminnassa.

– Tarvitaan vain pieni itseluottamuksen ryöppy, siitä se vaikuttaminen alkaa. On roskapuhetta väittää, ettei nuoria kuunneltaisi, jos nuoret itse puhuvat asioidensa eteen.

Henry Hedborg
Kirjoittaja on Ylen siisti kesäduunilainen. Kesätyöntekijät ovat 16–17-vuotiaita nuoria.