1. yle.fi
  2. Uutiset

Kansatieteilijä teki ainutlaatuisen kulttuuriteon valokuvatessaan hämäläistä arkea

Forssalaisen kansatieteilijän ja kustantajan Esko Aaltosen tuhansien valokuvien kokoelma on tallentanut ainutlaatuisen otoksen lounaishämäläistä kansanelämää. Kuvien parhaimmisto on esillä Forssan museon näyttelyssä Torppari, suutari, apteekkari, pyykkäri. Sen on koonnut Esko Aaltosen pojanpojan tytär, valokuvaaja Henna Aaltonen.

Kotimaan uutiset
Kuvassa ihmiset ihmettelevät jouluhevosesta.
Ville Välimäki / Yle
Nainen seisoo kehystetyn valokuvan vieressä.

Forssalainen 1893 syntynyt Esko Aaltonen oli monitoimimies, joka jätti suuren henkisen perinnön paikkakunnalleen. Hän oli lehtimies, kansatieteilijä ja lopulta professori, joka muun muassa perusti Forssan Lehden ja Forssan Kirjapainon. Aaltonen oli myös perustamassa Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja museoyhdistystä sekä Forssan museota.

Samaisessa museossa on nyt esillä Esko Aaltosen valokuvia. Hän oli taitava kuvaaja, jota kiinnostivat etenkin kansan elämään ja perinteeseen liittyvät aiheet. Näyttelyn nimi on aihepiirinsä mukaisesti _Torppari, suutari, apteekkari, pyykkär_i.

Näyttelyn on koonnut Esko Aaltosen pojanpojan tytär Henna Aaltonen, joka on toimittanut kuvista aiemmin kotiseutuyhdistyksen juhlavuoden kuvateoksen.

Kuvaajaa poltti rakkaus kotiseutuun ja sen perinteeseen

Valokuvaaminen oli osa Esko Aaltosen kansatieteellistä harrastusta. Kuvissa yhdistyvät taiteellinen näkemys, korkea tekninen laatu ja kyky päästä lähelle kuvaamiaan hämäläisiä ihmisiä, tiivistää Henna Aaltonen. Koska Esko Aaltonen onnistui tallentamaan 1900-luvun alussa Lounais-Hämeessä hyvin säilyneen kansanperinteen, osa kuvista on nykyään Museoviraston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoissa.

Henna Aaltonen korostaa, että vaikka Esko Aaltonen kuvasi pikkupojasta lähtien lähes koko elämänsä ja kehittyi taitavaksi kuvaajaksi, kuvaaminen ei ollut itsetarkoitus.

– Se liittyi hänen muihin kiinnostuksen alueisiinsa. Niinpä kuvista löytyy aikalaisten ja henkilökuvien lisäksi runsaasti muun muassa työtapoja ja esineitä tai maaseudun maisemia. Näyttely kuitenkin keskittyy etenkin henkilökuviin.

Henna Aaltosen mukaan kuvissa voi aistia tehtaalaiskodin pojan kaipuun maaseudulle ja maalaisromantiikkaan. Esimerkkinä on vaikka hauska kuva Tammelan Lunkaalta vuodelta 1928. Jouluvalko oli osa tapaninpäivän perinnettä pienellä alueella Lounais-Hämeessä. Kuvassa kiertävä jouluvalko on saapumassa taloon hevoseksi pukeutuneine ihmisineen ja ratsastajineen. Koska Aaltonen ei ollut onnistunut saamaan kuvaa talviaikaan, hän pyysi lavastamaan sen talon pihaan kesän valossa.

Esko Aaltosen kuvien maailmaan pääsee tutustumaan Forssan museolla 27. heinäkuuta saakka.

Lue seuraavaksi