1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. keskustelu

"Tärkeintä olisi juttukaveri" -kaupunkilaiset toivovat lisää kasvokkaista palvelua

Kajaanissa asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen pilottihankeessa on kuultu kaupunkilaisten lisäksi järjestöjä, kuntapäättäjiä ja yksityisiä palveluntarjoajia. Ihmiset toivovat lisää yhteisöllistä tekemistä.

keskustelu
Ryhmä pohtii pöydän ympärillä tehtävää.
Mari Karjalainen / Yle

Asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppusuoralla Kajaanissa. Työpajakokoontumisten ideana on ollut selvittää, millaisia palveluja kaupunkilaiset käyttävät ja tarvitsevat. Suurena huolena on kasvokkaisten kohtaamisten väheneminen.

– Kaikkein tärkeintä olisi juttukaveri, joka kävisi ja tukisi silloin kun kaikki naiset ovat hylänneet. Olisi joku, joka kävisi jututtamassa tai käyttäisi minua ulkona, toivoo kymmenen vuotta omaishoitajana ollut kajaanilainen Markku Pasanen.

Myös nuoremmat ovat huolissaan kasvokkaisten palvelujen heikentymisestä.

– Ihmisillä on kaipuu, että he pääsisivät hoitamaan asioita kasvotusten ja saisivat kohdata ihmisen kiireettömästi ja kunnioittavalla tavalla. On tärkeää, että pääsee keskustelemaan oikean ihmisen kanssa, sellaisen, joka on oikeasti kiinnostunut, sanoo kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Joona Heikkinen.

Lisää liikunta- ja kulttuuripalveluja

Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämishankkeessa on ollut kolme työpajakokoontumista, joissa kaupunkilaistenlisäksi on ollut mukana kuntapäättäjiä, järjestöjä ja yksityisiä palveluntarjoajia. Tarkoituksena on ollut määrittää, mitä ovat kuntalähtöiset lähipalvelut ja mitkä palvelut ovat yksityisten palveluntarjoajien sekä järjestöjen vastuulla.

Olisi joku, joka kävisi jututtamassa tai käyttäisi minua ulkona.

Markku Pasanen

Yhteisissä kokoontumisissa osallistujat saivat kertoa, mitä asioita tulisi ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa.

– Terveyspalvelujen jälkeen nuoret toivovat kohtaamispaikkoja yhteisiin juttuihin. Liikuntapaikat ovat myös tärkeitä, sanoo Joona Heikkinen.

– Minulle oli yllätys, että liikuntapalveluja käytetään näin paljon. Lakisääteisten terveyspalvelujen lisäksi pitää panostaa liikunta- ja kulttuuripalveluihin, sanoo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto.

Kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä ryhmätyöskentelyyn.

– Hyvä, että tässä työskentelymuodossa on voinut tuoda epäkohtia esille. On hienoa, että tässä on mukana virkamiehiä, palvelujen tuottajia ja asiakkaita, jotka palveluja käyttävät, toteaa puolestaan Joona Heikkinen.

Lasten suurinta hupia leirillä: Ilmavolttipatja uudessa voimistelusalissa.
Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämishankkeessa huomattiin, että liikuntapaikat ovat tärkeitä.Jouni Pilto / Yle

Järjestöjen ja kyläyhdistysten apua kaivataan

Viimeisessä kokoontumisessa pohdittiin vielä käytännön ratkaisuja siihen, kuinka palveluja voisi tuottaa ja parantaa. Heikkinen huomauttaa, että vähätuloisemmat tulisi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Vuosittaisia maksuja esimerkiksi uimahalliin, voisi maksaa osamaksulla. Silloin voisi osallistua toimintaan, vaikka oma taloudellinen tilanne on huonompi, esittää Heikkinen.

Harvaanasutuilla seuduilla keskeinen ongelma on liikkuminen palveluiden äärelle.

Nyt toivotaan, että löydetään uusia ratkaisuja, esimerkiksi kimppakyytejä tai naapuriapua.

Maire Ahopelto

– Julkiset palvelut ovat vähentyneet ja se näkyy esimerkiksi siinä, miten omaishoitaja pääsee kauppaan. Nyt toivotaan, että löydetään uusia ratkaisuja, esimerkiksi kimppakyytejä tai naapuriapua, sanoo Maire Ahopelto.

Järjestöjen ja kyläyhteisöjen apua kaivataan palveluiden järjestämisessä.

– Lakisääteisiä palveluja ei ole tarkoitus siirtää yksityisille tai järjestöille, mutta muuta toimintaa kannattaa miettiä yhdessä. Asiakkaat maksavat nytkin kaupassa käynnin. Yhdessä järjestämällä voi käydä useampi samalla kerralla, Ahopelto muotoilee.

Lisää kuntalaisten kuulemisia

Ryhmätyöskentely toteutettiin Kajaanissa pilottihankkeena. Seuraavaksi ryhmän työn tulokset viedään kaupungin ja sote-kuntayhtymän käyttöön. Sama työskentelytapa viedään syksyllä myös muihin Kainuun kuntiin Vaalaa ja Puolankaa lukuun ottamatta.

Markku Pasanen on toiveikas, että kaupunkilaisten näkemykset otetaan huomioon päätöksenteossa.

– Aina pitää nähdä valo. Silittäjää ei löydy, se on mahdottomuus. Mutta nämä hommat paranee koko ajan. Tässä ryhmässä on hyvin koordinoitu asioita. Kun viesti lähtee menemään, se laajenee ja huomataan, että olihan se isä ja äiti, joista pitää pitää huoli.

Lue seuraavaksi