Hyvinä aikoina suutari korjaa viiden euron kenkiäkin

Hyvinä aikoina ihmiset pitävät parempaa huolta jaloistaan. Huonoina aikoina suutarin korjattavaksi tulee myös aivan viimeisiään veteleviä tossuja. Yhä useampi käyttää halpoja muovikenkiä, joten perintökenkien aika alkaa olla ohi.

Kotimaa
Suutari korjaa kenkiä.
Suutari Veli-Matti Aaltosen liikkeessä käy kuhina aamusta alkaen. Parempiakin aikoja on kuitenkin nähty. Huonossa taloustilanteessa ihmiset lykkäävät kenkien korjauttamisen viime tippaan tai paiskaavat jalkineet risana roskiin.Sarita Blomqvist / Yle

Talouden alamäki on hillinnyt ihmisten halua korjauttaa kenkiään. Salolaissuutari Tauno Lempisen ja turkulaisen Veli-Matti Aaltosen mukaan yleinen harhakäsitys on, että huonoina aikoina suutarin ovi käy tiuhaan.

– Se on juuri päinvastoin, Aaltonen toteaa.

– Mitä enemmän ostetaan kenkiä, sitä enemmän tulee suutareille töitä. Huono tilanne näkyy varsinkin täällä Salossa, Lempinen jatkaa.

Suutareiden mukaan heikko taloustilanne on luonut kaksi trendiä. Ne, jotka ennen korjauttivat kenkänsä vasta viimeisessä hädässä, eivät enää tuo kenkiään suutarille lainkaan. Paljon suutarien palveluita käyttävät ovat puolestaan harventaneet käyntejään.

– Korjattavaksi tuodaan aiempaa huonokuntoisempia kenkiä, suutarit kertovat.

Lempisen mukaan innokkaimmin kenkiään korjauttavat työssäkäyvät keski-ikäiset. Aaltosen mukaan viime vuosina suutareiden ovista on alkanut käydä myös täysin uusi asiakasryhmä.

– Uusi käyttäjäkunta ovat nuoret miehet, jotka pukeutuvat muutenkin hyvin. He haluavat pitää huolta kengistään. Naiset ikään katsomatta ovat silti ykkösasiakaskunta.

Hyvät halpiskengät kannattaa korjata

Uuden kenkäparin voi saada halvimmillaan 10-15 eurolla. Suutareiden mukaan hyvinä aikoina halpojakin kenkiä korjataan. Korjausintoon ei niinkään vaikuta se, mitä kengät ovat uutena maksaneet kuin se, mitä ne ostajalleen merkitsevät.

– Se on kiinni siitä, mitä kukakin arvostaa. Kun kenkä alkaa olla loppu, se on parhaimmillaan jalassa. Asiakas päättää, milloin kenkä vielä korjataan, Lempinen tiivistää.

– Jos on kerran löytänyt hyvät ja omaan jalkaan sopivat kengät, niistä haluaa pitää kiinni. Tänä päivänä niin monilla on jalkavaivoja, että hyviä kenkiä halutaan korajata, Aaltonen jatkaa.

26 vuotta suutarina työskennelleen Aaltosen mukaan moni kehtaa korjauttaa kirpparilta ostetut vitosen nahkakengät useammalla kympillä, jos taskussa on ylimääräistä.

– Voi olla, että ne kengät ovat uutena maksaneet 300 euroa. On harvinaisempaa korjauttaa pari kymppiä maksaneita muovikenkiä. Vaatteissa on ihan sama juttu. Ei yhden pesun kestävää viitsi korjauttaa.

Muovikengälle ei voi ostaa ikuista elämää

Moni nyt pari-kolmekymppinen nainen muistaa antaneensa uuden elämän äidin tai isoäidin vintiltä kaivetuille 60-70-luvun tanssikengille. Suutari Aaltosen mukaan perintökenkien aika on kuitenkin ohi.

– Jos tämän päivän äiti unohtaa kengät vintille, tytär ei saa niitä perintönä. Kun muovikenkä vanhenee, se alkaa rapistua eikä sitä voi enää korjata.

Aaltosen mukaan moni ei usko, että muovi- ja nahkakengän välillä on eroja niin säilyvyydessä kuin käytössäkin.

– Muovi- tai kumikenkä ei hengitä, joten jalkoihin tulee helpommin hautomia ja haavoja varpaiden väliin. Se ei muotoudu jalkaan. Hyvässä nahkakengässä pohjakin voi muotoutua. Nahka sekä joustaa että tukee. Jos sattuu löytämään hyvän muovikengän, sen ikää ei pysty jatkamaan suutarilla. Nahkakengän ikää voi jatkaa vuosia.

Välillä suutari pysähtyy miettimään, miten jollain kengällä pystyy edes kävelemään.

– Ihminen voi sanoa täysin repaleista kenkää kaikkein parhaimmaksi kengäkseen. Silloin mietin, mitenköhän huonoja ne muut kengät ovat.