"Ei ole sattuma, että maailman tunnetuin puutarhuri, Monet, oli myös taiteilija"

Puutarhan hoito on monien kuvataiteilijoiden intohimo ja vastaavasti puutarhaihmiset osaavat yleensä arvostaa kuvataidetta. Kuhmolaistaiteilija Urho Kähköselle puutarhan hoito on sekä inspiraation lähde että voimaannuttavaa terapiaa.

ilmiöt
Taiteilija Urho Kähkönen istuu keskellä puutarhaansa mietteliäänä.
Kata Laurikainen / Yle

Kuhmolainen Urho Kähkönen on sekä kuvataiteilija että puutarhuri. Taide on tällä hetkellä hänen päätyönsä, mutta puutarhan hoito kulkee mukana rakkaana harrastuksena ja inspiraation lähteenä.

– En tee suurta eroa puutarhan hoidon ja kuvataiteen tekemisen välille. Minulle ne ovat yksi ja sama asia, sanoo Kähkönen.

Kuvataideteoksen ja puutarhan rakentamisen prosessit ovat Kähkösen mielestä hyvin samanlaiset.

– Musta maa on yhtä kuin valkoinen kangas. Kun rupeat laittamaan siihen värejä, tässä tapauksessa kasveja, niin jonkin aikaa sitä työstettyäsi, siinä on esimerkiksi kukkapenkki, Kähkönen pohtii.

Kukkia Urho Kähkösen puutarhassa.
Musta maa on saanut taiteilijan haluamat värit.Kata Laurikainen / Yle

Kukkapenkki voi olla hyvinkin myös taideteos. Rikkaruohojen kitkemistä Kähkönen vertaa palettiveitsellä värien poistamiseen kankaalta.

– Lopputulos on molemmissa hommissa myös aina yhtä arvaamaton, naurahtaa Kähkönen.

Sormet mullassa ja ajantaju kadoksissa

Puutarhanhoito on Känkösen mukaan kestävyyslaji, eikä sovi herkkähermoisille.

– Voin tehdä kahdeksan tuntia putkeen puutarhahommia tajuamatta ajan kulua ollenkaan. Sama on maalaamisen kanssa. Ne ovat niitä harvoja asioita elämässäni, joiden parissa sokeudun ajalle. Paneudun niihin täysin, Kähkönen kertoo.

Urho Kähkönen kitkee kukkapenkkiä.
Puutarhassa riittää kitkemistä.Kata Laurikainen / Yle

– Kun työnnän sormeni multaan, niin tunne on todella voimaannuttava. Se on vähän niin kuin kuvanveistoa.

Kun työnnän sormeni multaan, niin tunne on todella voimaannuttava. Se on vähän niin kuin kuvanveistoa.

Urho Kähkönen

Taiteilija Kähkösen puutarha sijaitsee vanhalla perunamaalla, jota oli viljelty liian pitkään. Ennen nykyisiä kasvejaan, se oli aivan täynnä juolavehnää, eikä taistelu juolavehnää vastaan ole vieläkään loppunut. Perennat pärjäävät silti puutarhassa mainiosti ja ovat osa tilataideteosta.

– Halusin, että puutarha perennoineen sopii maisemaan. Katselin tuolta vaaran päältä tätä aluetta ja näin sinisen vaarajonon sekä erilaisia hopean sävyjä. Siksi puutarhassani kasvaakin nyt hopealehtisiä ja sinisävyisiä kasveja sekä valkovihreitä kirjavalehtisiä kasveja, Kähkönen kertoo.

Ranskanbulldoggi, Uuno, istuu isäntänsä tuoreen teoksen edessä tuolilla.
Ranskanbulldoggi, Uuno, viihtyy isäntänsä ateljeessa.Kata Laurikainen / Yle

Maailman kuuluisin puutarhuri vääristi perspektiivin

Kähkösen kollega, ranskalaisen impressionismin isä, Claude Monet istutti kasveja niin, että sai perspektiivin vääristetyksi. Hän istutti puutarhaansa etu-alalle tummempia ja taka-alalle samansävyisiä, vaaleampia kasveja. Varjoihin Monet istutti kylmiä sävyjä, jotka korostivat varjoa.

– Ei ole sattuma, että maailman tunnetuin puutarhuri, Monet, oli myös taiteilija, Kähkönen naurahtaa.

Kähkönen ei ole puutarhaa laittaessaan juurikaan perspektiiviä miettinyt, mutta sen sinisen ja hopean sävyt ovat tarkkaan harkittuja.

– Olen myös halunnut, että kasvit lomittuvat hyvin keskenään. Olen niin ikään miettinyt kasvien monimuotoisuutta, kertoo taiteilija-puutarhuri Urho Kähkönen.