Unohda vanha keino – imeminen ei auta kyyn puremaan

Jos kyy pääsee puremaan, hoidon kanssa ei kannata viivytellä. Ei myöskään pidä uskoa hokemaa, jonka mukaan vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia. Asiantuntija tyrmää tehottomina vanhan kansan niksit kaataa puremakohtaan sokeria tai ryhtyä imemään siitä myrkkyä pois.

Kyykäärme. Kuva: Yle

Akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Thomas Björk Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta suosittaa ensiavuksi kyypakkausta. Sen tehosta käärmeenpureman hoidossa on esitetty varaumia, mutta ensiavuksi se Björkin mukaan sopii hyvin. Tablettien kortisoni voi hänen mukaansa tasoittaa oirehtimista.

Oli kyypakkausta mukana tai ei, puremakohta pitää saada liikkumattomaksi. Sen jälkeen pureman kanssa kannattaa lähteä lääkäriin.

– Raaja laitetaan liikkumattomaksi ja koholle. Potilas kannetaan autoon tai ambulanssiin. Aiemmin suositeltiin kiristyssidettä ja sitä voi käyttää, jos matka hoitoon on kovin pitkä. Side ei saa kuitenkaan olla liian tiukalla. Sitä pitää löysätä ainakin viideksi minuutiksi puolen tunnin välein ja kiristää jälleen, ohjeistaa Björk.

– Keski-ikäinen aikuinen kestää puremaa yleensä paremmin kuin lapsi tai ikäihminen. Pureman saanut pitää kuitenkin viedä hoitoon ainakin terveyskeskuksen päivystykseen. Lapsi on saatava hoitoon mahdollisimman pian.

Myrkky verenkierrossa on vaarallista

Puremakohdan tunnistaa helposti, jos ihossa on kaksi vierekkäistä, pientä reikää. Joskus reikiä näkyy vain yksi. Aina purema ei aiheuta voimakkaita oireita, jolloin koko tapahtuma saattaa jäädä huomaamatta. Oireet voivat tulla myös viiveellä.

Usein kyyn purema aiheuttaa kuitenkin selviä oireita: voimakas kipu, turvotus ja raajan värin muuttuminen. Seurauksena voi olla myös voimakasta oksentelua, päänsärkyä, sydämentykytystä ja hengenahdistusta. TerveyskirjastoDuodecim, terveyskirjasto: kyyn purema (siirryt toiseen palveluun)kurkunpään turvotus ja hengenahditus ovat merkkejä allergisista oireista.

Jos myrkky on päässyt verenkiertoon, yleisoireet voivat olla vaarallisia. Muun muassa verenpaine saattaa romahtaa.

Kyy puree pelätessään

Thomas Björk toteaa, ettei kyy väijyskele odottamassa purtavaksi ilmaantuvia ihmisiä. Kyy puree useimmiten vain, jos se kokee itsensä uhatuksi eli silloin, kun ihminen astuu päälle tai aivan viereen. Yleensä matelija luikertaa ihmistä pakoon. Tömistely karkottaa sen tehokkaasti.

Kuivana keväänä kyykäärmeitä kohtaa helposti vesistöjen äärellä, sillä ne etsivät juomista. Niinpä saaressa tai rannoilla kyyn kohtaaminen on todennäköistä. Kaupungeissa käärmeitä ei vilise toisin kuin metsässä ja saaristossa.