1. yle.fi
  2. Uutiset

Millaista on sateenkaarimedia?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille on tarjolla monia julkaisuja ja sivustoja, mutta sateenkaariteemojen uskotaan kiinnostavan laajempaakin yleisöä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat reilusti näkyvillä Ylelläkin tällä viikolla meneillään olevan Pride-viikon vuoksi.

media
Helsinki Pride kulkue
Viime vuoden Helsinki Pride -viikko keräsi yli 35 000 kävijää.Mika-Matti Taskinen / Yle

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita käsittelevät viestimet toimivat enimmäkseen netissä. Ranneliike.netin ja lepakkolaakso.netin taustalla vaikuttavan Sateenkaariyhteisöt ry:n puheenjohtajan Mikko Kivisen mukaan netti sopii hyvin vähemmistöjen sisäiseen viestimiseen.

– Homoyhteisökin on aika tiivis yhteisö. Siinä mielessä tarvitaan tietoa siitä, mitä ja missä milloinkin tapahtuu. Voidaan käydä myös yhteisön sisäistä keskustelua, Kivinen perustelee.

Printillä on ollut perinteisesti nettiä vaikeampaa. Tunnetuin sateenkaarijulkaisu Voltti-lehti lopetettiin vuonna 2009 taloudellisesti kannattamattomana. Mikko Kivinen suhtautuu pessimistisesti sateenkaarilehtien mahdollisuuksiin.

– Mitä minä olen jutellut näitä lehtiä tehneiden kanssa, niin heillä on ollut työnsarkaa siinä, että he saavat lehden tehtyä. Printtimedialla on niin vaikeat ajat, ja sen kannattavuuden kanssa on jatkuvasti ongelmia, Kivinen kertoo.

Sateenkaariteemat kiinnostavat

Helsingin Seta on kuitenkin päättänyt laajentaa Pride-tapahtumaan aikaisemmin liittyneen Pride-lehtensä kolmesti vuodessa ilmestyväksi aikakausilehti H:ksi. Ilmaisjakeluna jaettava lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin.

H-lehden päätoimittaja Minna Kortesmaa uskoo, että seksuaalinen ja sukupuolinen monipuolisuus voi kiinnostaa myös suurempaa yleisöä.

– Olemme halunneet määritellä tämän lehden sateenkaarevaksi kulttuuri- ja ihmisoikeuslehdeksi. Eli emme esitä oletuksia ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Siten koen, että lehti on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa kyseenalaistaa vallitsevat normit, Kortesmaa selittää.

Kortesmaa ei ole huolissaan lehden taloudellisesta kannattavuudesta. Mainostajista ei hänen mukaansa ole pulaa.

– Yritykset ovat heränneet siihen, että yhdenvertaisuutta halutaan tukea, ja ne ovat löytäneet mahdollisuuden kohdennettuun mainontaan, Kortesmaa kertoo.

Lue seuraavaksi