Sari Helin: Lapsen pitää nähdä homojen hirttäjäiset

Lapset ottavat tilanteet puhtaina ja paljaina, vailla aikuisuuden mukanaan tuomaa lastia, kirjoittaa Sari Helin blogissaan.

Sari Helin
Sari Helin.
Liisa Valonen

Sillä ei ole mitään merkitystä, että ammattiliittojen äärijäsenet kirkuvat rahojensa menevän hukkaan seksuuaalista yhdenvertaisuutta edistävässä Pride-toiminnassa. Silläkään ei ole mitään merkitystä, että timosoinit ja päiviräsäset ponnistavat seksuaalisten vähemmistöjen päiden päältä saadakseen ääniä. Mutta sillä on merkitystä, miten lapset ajattelevat homoista.

Tyttäreni oli 3-vuotiaana kahden miehen häissä morsiusneitona. Ei hän eikä kukaan muu paikalla olleista lapsista kysynyt häissä yhtään kysymystä, joissa olisi aprikoitu kahden miehen mahdollisuutta mennä naimisiin. Karkin ja kakun riittämisestä oli paljon suurempi älämölö.

Kun tyttö teki veljensä kanssa juhannustaikoja, joissa seitsemän kukkaa jätettiin yöksi tyynyn alle tulevan puolison näkemisen toivossa, molemmat miettivät, tuleeko sieltä tyttö vai poika, eikä lopulta unessa näkynyt ketään. Jos lasten kavereilla on kaksi äitiä, lasten kavereilla on kaksi äitiä, mitä sitten? Se on lapselle yhtä mitätön kysymys kuin kahden miehen häät.

Lapsen valoisa, arvolatauksista vapaa ajattelu on hyvä opetus kenelle hyvänsä aikuiselle. Lapset ottavat tilanteet puhtaina ja paljaina, vailla aikuisuuden mukanaan tuomaa lastia. Eivätkä lapset joudu onneksi kuulemaan populistipoliitikkojen homofobisia lausuntoja, vaikka oman ympäristönsä kanssa lapsetkin painivat. Kouluissa homoksi haukkuminen on muotia, ja joukkueurheilussa homovitsit lentävät eivätkä kaikki aikuiset tunne kasvattajan vastuun ulottuvan tasa-arvoon asti.

Lapsissa on elämän yhdenvertaisuuden toivo ja sen odotus. Kun lapsen kanssa katsoo Yle Teeman ansiokasta homovihasta kertovaa dokumenttia, hän menee täyteen raivoon homojen puolesta. Ja kun lapsi ilmoittaa venäläisten olevan idioottimaisen vaarallisia homovihaajia, häntä ei voi siitä ajatuksesta moittia. Kun uudet sukupolvet tulevat valtaan, olemme toivottavasti ajassa, jossa kirkkohäät kuuluvat kaikille, verenluovutus kuuluu kaikille ja adoptio kuuluu kaikille. Uusien sukupolvien näkökulmasta suomalainen homopostimerkki on hauska historiallinen yksityiskohta esihistoriallisilta ajoilta.

Lastenvaltaa odotellessa Ylen kaltaisten kulttuurilaitosten tehtävä on juuri esittää kansalle ohjelmia, joiden totuus ei pala tulessakaan. Ja vanhempien tehtävä on näyttää lapsilleen iranilaisten homojen hirttäjäisiä, jotta lapsella on mahdollisuus ymmärtää omia vanhempiaan paremmin yhdenvertaisuuden todellinen merkitys länsimaisen sivistyksen perusarvona.

Sari Helin
Kirjoittaja on yrittäjä ja Huono Äiti -blogin perustaja