Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen muistuttaa, että herätysliikkeillä on yhteiset juuret vanhassa pietismissä, herrnhutilaisuudessa ja kirkollisessa luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa. Eroja liikkeissä oli alunperinkin, ja on yhä.
– Evankelinen liike painottaa edelleen vahvasti sanaa, sakramentteja ja virkaa. Lähtökohta on eri kuin vanhoillislestadiolaisuudessa, joka lähtee uskovien yhteisöstä, Jumalan valtakunnasta. Herännäisyys taas on lähimpänä kansankirkkoa ja yleistä suomalaista mielipidettä. Sillä ei ole niin vahvaa protestiluonnetta enää, tiivistää Talonen.
Erot näkyvät myös suhteessa kääntymykseen. Vanhoillislestadiolaiset tekevät selvän eron kääntyneiden ja kääntymättömien, liikkeeseen kuuluvien ja kuulumattomien välillä. Evankelisetkin näkevät erot, mutta sanan ja sakramentin painotus ylittää ne. Herännäisten päälinjassa eroa ei Talosen mukaan halutakaan tehdä.
– Liikkeillä on toki eroja myös tapakulttuurissa eli siinä, miten eletään arjessa. Minkälaiset tavat, normit ja arvot vaikuttavat ihmisten elämään, Talonen sanoo.
Hän uskoo, että liikkeissä mukana olevat tietävät erot, mutta niiden määrittely on vaikeaa. Erityisesti nuorille se on vaikeaa, sillä välineitä ei ole paljon.
– Koulujen uskonnonopetuksessa kirkkohistorian osuus on niin paljon heikentynyt, että ihmiset eivät välttämättä enää osaa erottaa liikkeitä toisistaan toisin kuin aikaisemmin. Toisaalta yleinen tiedontaso tällä alueella koko yhteiskunnassa on melko heikko.
Ydinsanoma on synninpäästö, jota julistetaan ja sen uskoja saa Jumalan armosta kaikki syntinsä anteeksi
Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen lehden päätoimittaja Olli Lohi
Talonen uskookin, että ihmiset mieltävät herätysliikkeiden erot mentaalisesti, mutta eivät osaa määritellä niitä välineiden puuttuessa.
"Lestadiolaisuus on sydämen kristillisyyttä"
Suviseuroja järjestävän Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen lehden Päivämiehen päätoimittaja Olli Lohi kuvaa lestadiolaisuutta näin:
– Keskeistähän meidän toiminnassa ovat seurat ja saarna Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta ja että tämä työ jatkuu maan päällä Pyhän Hengen työnä. Herätysliikkeen ydinsanoma on synninpäästö, jota julistetaan ja sen uskoja saa Jumalan armosta kaikki syntinsä anteeksi.
– Vanhoillislestadiolaisuus on sydämen kristillisyyttä, jossa korostuu henkilökohtainen usko, suhde Jumalaan. Meille on tärkeää opetus Jumalan valtakunnasta, ja keskeisin kysymys joka erottaa on se, millä tavalla Jumala vanhurskauttaa syntisen ihmisen. Meidän uskomme perusta pohjautuu siihen, että täällä maan päällä on Jumalan valtakunta, jossa Pyhä Henki vaikuttaa.
Körttiläisyydessä ihminen on pieni
Körttiläisyys taas on Herättäjä-yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Juntusen sanoin määritelty näin:
– Herännäisyys eli körttiläisyys on elämisen, ajattelemisen, uskon ja hartaudenharjoittamisen tapa. Sen pohjavireenä ovat inhimillisyys ja rehellisyys, jossa Jumala on suuri ja ihminen pieni. Herännäisyys puolustaa arkaa ja ikävöivää uskoa. Armo kuuluu kaikille.
Herännäisyys puolustaa arkaa ja ikävöivää uskoa
Herättäjä-yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen
Herännäisyyden ydin on Siionin virsien rukouksessa ja ihmisten armollisessa ja tasavertaisessa kohtaamisessa. Herätysliikkeiden ulkoisia eroja ovat erilaiset virsikokoelmat. Eroja on myös tavassa pitää seuroja. Körttiseuroissa vuorottelevat virret, hiljaisuus ja lyhyet seurapuheet. Virret veisataan monesti ilman säestystä. Puheet pidetään usein istualtaan.
– Jokaisella herätysliikkeellä on myös omaleimaisia, sisällöllisiä korostuksia ja teologisia painotuksia. Herännäisyyden uskonkäsitystä luonnehditaan odottavaksi uskoksi, mikä tarkoittaa sitä, että Jumala on antaja ja ihminen on vastaanottaja, kuvaa Juntunen.
SLEY vie evankeliumia
Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikosken mukaan evankelisuuden säännöissä todetaan, että toiminta perustuu Raamattuun ja luterilaisen kirkon tunnustukseen.
Toivon, että SLEY tunnetaan julistuksesta, jossa keskuksena on sana Herrastamme ristillä, syntiemme sovittajana sekä ylösnousseena Vapahtajana
Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski
Toiminnan tarkoituksen taas sanotaan olevan antaa evankeliumin sana yhä useamman ihmisen jokapäiväiseen käyttöön.
– Toivon, että SLEY tunnetaan julistuksesta, jossa keskuksena on sana Herrastamme ristillä, syntiemme sovittajana sekä ylösnousseena Vapahtajana. On syytä mainita laulukirja Siionin kannel, jonka toivorikkaissa lauluissa Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen ovat myös selkeästi esillä.
