1. yle.fi
  2. Uutiset

Nurmijärveläinen kulkee heinänkorsi suussa - keravalainen kruisaa karvanopat heiluen

Kuntaliitosten pelko on voimistanut Keski-Uudenmaan kuntien paikallishenkeä ja syventänyt kuilua pääkaupunkiseutuun. Nyt alueen museot ovat alkaneet tutkia, mitä stereotypioiden alta löytyy.

Keski-Uusimaa
Tutkija Harri Nyman perehtyy Keski-Uudenmaan paikallisidentiteetteihin.
Yle

– Nurmijärvi koetaan lintukodoksi, missä harrastetaan kesäteatteria, pistetään heinänkorsi suuhun ja pysähdytään rupattelemaan ihmisten kanssa, kuvailee projektitutkija Harri Nyman.

– Keravalaisuuden paikallisuus puolestaan muodostuu paikallisen nuorisovankilan kautta. He ehkä mieltävä oman identiteettinsä vastineena tähän lintukotoon, sanoo tutkimusassistentti Outi Rissanen.

– Se on rosoisempi, Nyman komppaa.

Nyman ja Rissanen ovat uppoutuneet Keski-Uudenmaan kuntien heimomentaliteettiin. Tehtävänä on selvittää, mikä tekee tuusulalaisesta tuusulalaisen, tai järvenpääläisestä järvenpääläisen.

Karvanoppien maa

Nyman kuvailee kahdeksan kunnan aluetta mosaiikkimaiseksi katveeksi, jota "monoliittimaiset ja hahmottomat suurkaupungit reunustavat".

– Ollaan karvanoppien alueella. Täällä liikkuminen ja kaveeraaminen on vaatinut autoa ja kevytmoottoripyörää. Alueeseen yhdistetäänkin voimakkaasti korttelirallikulttuuri, Nyman havainnollistaa.

Kruisailu on tänä päivänä myös nostalgista. Nyman on havainnut, miten esimerkiksi varttuneet tuusulalaiset vaalivat muistoa ripustamalla taustapeileihinsä toinen toistaan näyttävämpiä karvanoppia.

– Se on sellaista Keski-Uudenmaan sisäpiirihuumoria, joka sitten tuntuukin nololta kun mennään kehä kolmosen sisäpuolelle.

Nymanin ja Rissasen mukaan erot kuntien välillä ovat selkeitä, mutta niin ovat myös kuntia yhdistävät tekijät. Olennaista on pesäeron tekeminen pääkaupunkiseutuun.

– Henkinen raja on kehä kolmonen. Toisella puolen on Urbaani-Suomi, toisella puolen Kylä-Suomi.

Kuntaliitosten pelko voimistaa heimohenkeä

Selkeä osoitus Keski-Uudenmaan kuntien henkisestä yhteydestä on kahdeksan kunnan ehdotus yhdistyä pääkaupunkiseudun sijaan keskenään. Tutkijoiden mukaan globalisaatio ja kuntaliitosten pelko on voimistanut alueen paikallisidentiteettejä.

– Ehkä se luo sellaista uhkakuvaa, että "pysytäänkö me keravalaisina, tai tuusulalaisina"? Onko sillä tulevaisuutta vai mitätöidäänkö se? Paikallisuus on aktiivisessa tilassa. Siitä keskustellaan ja siitä pitääkin keskustella.

Huolen lisäksi virinnyt paikallisuuden tunne synnyttää myös huumoria.

– Keravalta voi ostaa Che Kerava -paitoja, joissa poseeraa Che Guevran symboliikalla varustettu takatukkakaveri, Nyman naurahtaa.

Tuusulan, Hyvinkään, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän ja Nurmijärven museoiden kuntaidentiteettitutkimusta voi seurata tutkijoiden blogista (siirryt toiseen palveluun), sekä Facebook-sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi