Suomen translaki laahaa Tanskan ja Ruotsin perässä

Tanskassa juridista sukupuoltaan saa jatkossa vaihtaa omalla ilmoituksella maistraattiin. Ruotsissa taas luovuttiin viime vuonna transihmisten sterilisaatiovaatimuksesta. Suomessa asiaan on herätty peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan hitaasti.

politiikka
Lomake, jossa rastitettavana kohta nainen/mies.
Leila Oksa / Yle

Suomi ei ole transihmisten oikeuksissa edelläkävijä. Muista Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi ovat hiljattain uudistaneet translakejaan.

Suomen nykyinen translaki on säädetty vuonna 2003. Lain mukaan sukupuoltaan korjaavan on nykylain mukaan mm. todistettava lisääntymiskyvyttömyytensä, oltava valmis muuttamaan avioliittonsa rekisteröidyksi parisuhteeksi ja alistuttava tutkimuksiin, joissa on todisteltava kuuluvansa tiettyyn sukupuoleen.

Viime vuosina Suomi on saanut huomautuksia transihmisten ihmisoikeuksien rikkomisesta kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Myös kansalaisjärjestöt, kuten Amnesty International, vaativat Suomen translakiin muutoksia.

Juudas Kannisto on pienestä lähtien tiennyt, että ei halunnut olla tyttö. Transsukupuolisuus terminä helpotti oman identiteetin muodostumista. Sukupuolen korjaamisen prosessin Kannisto koki ristiriitaiseksi.

Se oli paikka, jossa minua kyseenalaistettiin, pistettiin suurennuslasin alle ja arvioitiin monesta eri näkökulmasta, että miltä näytin, miten käyttäydyin, olenko nyt oikeasti mies vai en, hän sanoo.

Kannisto kertoo, että tutkimusten yhteydessä psykologi on arvioinut, voiko kokemus sukupuolesta johtua Kanniston huonosta suhteesta äitiin.

– Haettiin siis syyllistä jostain lähipiiristä, vaikka ei edes tiedetä, mistä transsukupuolisuus johtuu. Silloin asiakkaan osoittaminen syyttävällä sormella on epätieteellistä ja typerää_, _Kannisto kuvaa hoitoprosessiaan.

Transsukupuolisuuden kokemuksia on monenlaisia

Jokaisen sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuvan tarina on erilainen. Kaikki eivät esimerkiksi halua korjata juridista sukupuoltaan. Luca Tainion mukaan hänen sukupuoli-identiteettiään lähimpänä on termi transgender.

– En ole koskaan oikeastaan vahvasti identifioitunut naiseksi enkä mieheksi. En tavallaan löydä näistä kahdesta vastakkaisesta sukupuolikategoriasta itselleni sopivaa tilaa, Tainio kuvaa.

Tainio on myös hakeutunut sukupuolen korjausprosessiin ja saanut transgender-diagnoosin. Transgender-diagnoosille ei tosin ole määrätty mitään hoitokriteereitä eikä käytäntöjä.

– [Hoito]on vähän yksittäisten psykiatrien ja psykologien määriteltävissä. Siinä helposti putoaa väliin tai tippuu prosessista pois, Tainio sanoo.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on ottanut translain uudistamisen asialistalleen. Translain uudistusta pohtiva työryhmä aloitti työnsä viime syksynä.

Uudistusehdotuksia työryhmältä odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Työssä keskitytään muuttamaan nykylain vaatimuksia transihmisten lisääntymiskyvyttömyydestä ja naimattomuudesta.

Peruspalveluministeri Huovinen myöntää, että Suomessa asiaan on herätty hitaasti ja että tällä hallituskaudella koko translakia ei todennäköisesti saada uudistettua.

– Nyt esillä ovat ne kysymykset, joihin ihmisoikeusvaltuutettu on puuttunut omassa raportissaan. Olen itse katsonut, että mikäli haluamme tällä jäljellä olevalla hallituskaudella saada jotakin konkreettista myös eduskunnan käsittelyyn, niin pitää lähteä liikkeelle niistä asioista, jotka nimenomaan ihmisoikeusnäkökulmasta ovat kaikkein kiireisimpiä, Huovinen toteaa.

Lisää aiheesta illan A-studiossa, 25.6. klo 21 Yle TV1.