Uudella sote-mallilla halutaan terveydenhoidosta jouhevampaa – "Viittä konetta helpompi ohjata kuin kahtasataa"

Esityksen mukaan viisi sote-aluetta päättävät itsenäisesti, miten paljon sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetään yksityistä palvelutuotantoa.

sote-uudistus
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kommentoi Sote-uudistuksen sovusta tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä Helsingissä keskiviikkona 25. kesäkuuta 2014.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kommentoi Sote-uudistuksen sovusta tiedotustilaisuudessa 25. kesäkuuta 2014.Trond H. Trosdahl / Str / Lehtikuva

Miten sote-uudistus näkyy tavallisen kuntalaisen arjessa? Uudistuksen tavoitteena on ollut tehdä tavallisen asukkaan terveydenhoidosta entistä jouhevampaa niin, ettei kuilua perus- ja erikoissairaanhoidon välillä enää olisi.

Julkinen terveydenhoito ja niin sanottu monitoimijamalli säilytetään uudistuksessa avainasemassa. Se tarkoittaa, että terveydenhoitopalveluita voidaan järjestetää kuntalaiselle julkisen lisäksi yksityiseltä puolelta tai järjestöiltä. Sote-alueella kuitenkin itse päätetään siitä, mikä on paras yhdistelmä palveluiden tuottamisessa.

– Uskon, että tämä tulee vaihtelemaan eri puolilla Suomea. Sote-alue määrittää sen, missä määrin yksityistä palvelutuotantoa käytetään, selvittää sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.).

Yksittäisten pienten kuntien mahdollisuus toimia palvelutuotannossa tulee olemaan hyvin ohut.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.)

Perusperiaatteena on se, että kunnat tai kyntayhtymät ovat vastuussa palveluiden tuottamisesta. Se, voiko yksittäinen pieni kunta enää päättää esimerkiksi terveyskeskuksen ulkoistamisesta, käytännössä murenee.

– Käytännössä yksittäisten pienten kuntien mahdollisuus toimia palvelutuotannossa tulee olemaan hyvin ohut. Siinä määrin yksi yksittäinen kunta ei voi enää tehdä päätöstä oman terveyskeskuksensa ulkoistamisesta, koska sillä ei ole enää itsenäistä järjestämisvastuuta vaan se on sote-alueella, Räty sanoo.

Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan

Uudessa mallissa perus- ja erikoispalvelut ovat saman johdon ja budjetin alla. Entisen 200 päättävän tahon sijaan uudessa mallissa on viisi sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävää aluetta. Myös valtion ohjausta vahvistetaan. Sillä varmistetaan kansalaisten yhdenmukainen kohtelu.

– Jos on viisi järjestämisvastuullista tahoa niin sitä konetta on vähän helpompi ohjata kuin kahtasataa, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) Ylen A-studion haastattelussa.

Uudistuksessa ei ole etukäteen määritelty, missä järjestetään mitäkin palveluja vaan ne muotoutuvat uudistuksen edetessä.

Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan. Rahoitusosuus määräytyy käytännössä asukasluvun mukaan. Rahoituksessa otetaan myös huomioon ikärakenne, sairastavuus ja tarvetekijät. Entä jyrääkö isot kunnat pienemmät päätöksenteossa?

– Onko se isojen kuntien jyräämistä vai sitä, että ne päättävät, jotka myöskin maksavat näistä palveluista, sanoo Räty.