Eksotella paine vähentää neuvolalääkäreitä

Neuvolatoiminta lepää yhä enemmän terveydenhoitajien harteilla. Tämä näkyy myös Eksoten alueella, jossa lääkäripula piinaa neuvolatoimintaa. Kahdesta nykyisestä lääkärikäynnistä ei olla luopumassa, mutta tavoite on, että puolet lääkärien jälkitarkastustehtävistä voitaisiin jatkossa siirtää terveydenhoitajille.

Kotimaa
Vauva neuvolassa.
Mika Kanerva

Eksote pyrkii vähentämään lääkärikäyntien määrää neuvolatoiminnassa. Vähennystä haetaan terveydenhoitajien jälkitarkastuskouluttamisella, johon osallistuvat tällä hetkellä kaikki Eksoten vakituiset äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat.

Tavoite on, että jopa puolet synnytysten jälkeisistä tarkastuksista voitaisiin jatkossa tehdä ilman lääkäriä.

Lääkärikäyntien määrä väheni jo vuoden alusta

Eksote noudattaa valtakunnallisen äitiysneuvolaoppaan suosituksia, jotka astuivat voimaan vuoden alussa. Vielä viime vuonna raskauden aikaisia neuvolalääkärintarkastuksia oli kolme, mutta nyt rutiininomaisesta neuvolalääkärintarkastuksesta keskiraskaudessa on luovuttu.

Lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri Leena Suomalainen muistuttaa, että kyseessä on suositus, jota voidaan aina harkinnanvaraisesti muuttaa. Jos raskauden kulussa ilmenee ongelmia, on neuvola- ja lääkärikäyntien määrää mahdollista lisätä.

Suomalainen arvioi, että noin puolet äideistä käy lääkärin vastaanotolla kolmesti, vaikka valtakunnallinen suositus on kaksi kertaa.

– Vaikka äitiysneuvoloiden perusrungossa neuvolakäyntejä on seitsemän, osa ensisynnyttäjistä tapaa terveydenhoitajan jopa 9–10 kertaa, Suomalainen kertoo.

Imatralla painetta neuvolatoiminnan vähentämiselle ei ole

Eteläkarjalaisista kunnista Imatra järjestää neuvolapalvelut toistaiseksi Eksotesta irrallaan.

Hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan Tiina Kirmasen näköpiirissä ei ole neuvolapalveluiden karsiminen tulevaisuudessa. Kirmasen mukaan Imatralla panostetaan ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön, jonka yksi painopiste on hyvinvointineuvola.

Toimialajohtajan mukaan hyvinvointineuvolatoiminnan kehittäminen on osoittanut myös taloudellisesti tuottavaksi: lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelumenot olivat Imatralla vuonna 2008 2,5 miljoonaa, kun tälle vuodelle ennustus on miljoona, tai sen alle.

Myös Imatralla neuvolakäyntejä sekä lääkärikäyntejä on vähennetty edellisvuodesta: vuonna 2013 terveydenhoitajan luona käyntejä oli noin kolme nykyistä enemmän. Lääkärikäyntejä oli yksi enemmän.

"Neuvola ei voi olla pelkkä rokotusohjelma"

Suomalaista neuvolaa on kritisoitu. Keskusteluissa on tuotu esiin näkökantoja, joissa neuvolaa on syytetty vanhanaikaisuudesta. Osa äideistä ihmettelee miksi terveiden äitien tulisi jatkuvasti käydä tarkastuksissa.

Imatran hyvinvointipalvelujen johtajan Tiina Kirmasen mielestä kritiikki on osittain perusteltua ja neuvolatoiminnan pitäisi pystyä uudistumaan, eikä olemaan pelkkä paikka, jossa rokotetaan.

Sosiaalisen tuen merkitys perheille korostuu, koska sukulaisverkostot voivat puuttua. Tuoreet vanhemmat voivat kokea epävarmuutta vauvan hoidossa tai omassa vanhemmuudessaan.

– Vaikka sosiaalisen median keskustelupalstat tarjoavat osaltaan tukea, eivät ne kuitenkaan korvaa kokeneemman aikuisen ihmisen tukea, Kirmanen sanoo.

Kirmanen myös mainitsee, että neuvolatoiminnalla ei ole leimaa ja sen kautta perheet ottavat apua vastaan luontevammin kuin esimerkiksi lastensuojelutyöntekijöiltä.

Myös Eksoten ammattilainen uskoo suomalaiseen neuvolaan.

– On sellaisia asioita, jotka eivät muuten tulisi esille. Ajoissa reagoimalla on iso merkitys raskauden onnistumisen kannalta, sanoo ylilääkäri Leena Suomalainen Eksotelta.