Jokaisen meistä kannattaisi tehdä hoitotahto             

Hoitotahto kannattaisi tehdä, kun on vielä kunnossa. Kirjallinen, täsmällisesti laadittu hoitotahto helpottaa potilaan hoitoa vaikeissa tilanteissa.

Kotimaa
Leikkaussali.
Mika Kanerva / Yle

Kirjallisella hoitotahdolla voi yrittää varmistaa sitä, että potilas tulee hoidetuksi kuten on halunnut. Hoitotahdosta oikeustieteen pro gradu -tutkielmansa tehnyt oikeustieteen maisteri, toimittaja Tiina-Leena Kurki suosittelee, että kaikki tekisivät hyvissä ajoin hoitotahtonsa.

– En haluaisi ajatella hoitotahtoa vanhuuden varana, sillä kuka tahansa voi yllättäen joutua tilanteeseen, jossa joutuu sairaalaan vaikka onnettomuuden takia. Välttämättä potilas ei silloin pysty itse kertomaan hoitotahtoaan, Kurki muistuttaa.

Hoitotahto on asiakirja, jossa henkilö voi määritellä tahtonsa, jos joutuu sairaala- tai laitoshoitoon.

– Esimerkiksi Muistiliitolla on kaavake, jossa voidaan määritellä, millaista hoitoa ja hoivaa haluaa tai ei halua. Hoitotahdossa voi esimerkiksi määritellä, millaisissa tilanteissa haluaa itselleen elvytyskiellon. Hoitotahto kannattaa tehdä mahdollisimman tarkaksi, Kurki suosittelee.

Hoivaosiossa taas voi ilmaista toiveitaan, millaista hoivaa haluaa, jos joutuu esimerkiksi laitoshoitoon.

– Hoivaosio ei ole niin sitova kuin esimerkiksi elvytyskielto. Hoivatoiveita toteutetaan siltä osin kuin mitä esimerkiksi jollakin laitoksella on niitä voimavaroja tehdä, Kurki sanoo.

Hoitotahto auttaa potilasta, omaisia ja hoitohenkilöstöä

Kirjallinen hoitotahto turvaa potilaan itsemääräämisoikeutta.

– Oulun kaupunginsairaalassa tekemäni selvityksen mukaan hoitohenkilökunta pitää hoitotahtoa erittäin tärkeänä asiakirjana. Se helpottaa henkilökunnan työtä ja potilaan oikeusturvan toteutumista, Kurki sanoo.

Olemassa oleva hoitotahto tukee myös omaisia.

– Sen avulla omaisten on helpompi tehdä hoitopäätöksiä, jos potilas itse ei kykene enää ilmaisemaan itseään. Päätöksentekotilanteet voivat olla omaisille todella rankkoja, Kurki kuvailee.

Lääkärin etiikka voi mennä hoitotahdon edelle

Käytännössä kirjallinen hoitotahto ei kuitenkaan aina takaa potilaan tahdon toteutumista.

– Käytännössä on viitteitä siitä, että tahto ei välttämättä toteudu. Ongelmia on siinä, miten hoitotahtoa tulkitaan ja kuka sitä tulkitsee. Toisaalta lääkärin oma etiikka voi tavallaan mennä potilaan tahdon edelle, Kurki kertoo.

Lapin yliopistoon tehdyn maisteritutkielmaan liittyneen kyselyn mukaan 57 prosenttia vastaajista asetti lääkärin etiikan tärkeimmäksi työtään ohjaavaksi normiksi. Potilaslain ensimmäiselle sijalle merkitsi viidennes vastaajista.

Kirjallisestakin hoitotahdosta kannattaa keskustella

Kirjallinen hoitotahto ei myöskään auta potilasta, jos se on kotona piirongin laatikossa tai onnettomuuden sattuessa toisessa hoitopaikassa.

– Kansallinen potilastietoarkisto Kanta voi tuoda tähän avun. Kansalaiset voisivat toimittaa kirjalllisen hoitotahtonsa potilastietoarkistoon, jolloin se on nähtävissä missä tahansa sairaalassa. Tällä hetkellä hoitotahto kannattaa toimittaa omaan terveyskeskukseen tai hoitavaan sairaalaan.

Kurki suosittelee, että kirjallisen asiakirjan lisäksi omasta hoitotahdosta keskusteltaisiin sekä omaisten että lääkäreiden kanssa. Näin hoitotahto ei tulisi yllätyksenä omaisille ja samalla lääkäri voi varmistaa, että potilas on ymmärtänyt hoitotahdon seuraukset.