Verkot naulaan vielä heinäkuuksi norppavesillä

Tämänvuotiset saimaannorpan kuutit ovat selvinneet ilmeisen hyvin elämänsä ensikuukausista. Tietoon ei ole tullut montakaan kuutin kuolemaa. Norppakannan turvana ovat olleet sekä apukinokset että verkkokalastusrajoitukset.

luonto
Jorma Silvasti Raisa Tiilikainen Jari Luukkonen
Jorma Silvasti, Raisa Tiilikainen ja Jari Luukkonen soittaat kelloa saimaannorpan puolesta.

Lähes kaikki tänä vuonna syntyneet saimaannorpan kuutit syntyivät ihmisen rakentamissa pesäkinoksissa. Laskennoissa kuuttien lukumääräksi saatiin 58 ja niistä 56 syntyi apukinospesiin. Koska kevät oli leuto, ovat pikkunorpat myös kasvaneet hyvin.

Vaaratonta kuuttien elämä ei kuitenkaan ole. Verkkorajoituksia on noudatettu hyvin. Ilmoituksia laittomista verkoista on tullut vain muutamia ja valvonta on ollut aktiivista. Radioseurannalla on kuitenkin selvinnyt, että kuutit liikkuvat jo laajasti. Ne eivät pysy rajoitusalueilla. Myös verkkokalastusrajoitukset päättyvät kesäkuun lopussa.

– Viime vuonna ensimmäisellä viikolla verkkorajoitusten loputtua kuoli pyydyksiin kaksi kuuttia. Rajoituksia pitäisikin jatkaa heinäkuun loppuun, sanoo Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Norppakanta on viime vuosina hieman kasvanut. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaatia apukinoksien ja jopa keinopesien rakentamista. Leudot talvet ovat yhä todennäköisempiä, Jari Luukkonen arvioi.

– Kaikki turhat ihmisen aiheuttamat saimaannorpan kuolemat olisi ehkäistävä. Olisi tärkeätä, että nyt heinäkuussa ihmiset jättäisivät ihan vapaaehtoisesti verkot laittamatta Saimaaseen, koska kuutit ovat edelleen pieniä, Jari Luukkonen toivoo.

Lumen puute uhkasi, leuto sää pelasti

Vähälumisen talvena ihmisen rakentamat pesäkinokset tulivat norpille suureen tarpeeseen. Leuto kevät oli kuitenkin pikkunorpille eduksi.

– Apukinoskuutit voivat toivottavasti erittäin hyvin. Meidän tietojen perusteella ne kasvoivat ihan mukavasti. Tietoon ei ole tullut kovin monta kuutin kuolemaa. Ne jatkavat elämää ja kasvamista tuolla Saimaalla. Apukinosmenetelmää voidaan pitää menetystarinana, sanoo Metsähallituksen Saimaannorppa LIFE -hankkeen projektipäällikkö Raisa Tiilikainen.

Nyt kuutit liikkuvat jo laajasti ja opettelevat hankkiman ravintoaan. Paras apu olisi pidättäytyä verkkokalastuksesta ja käyttää vain katiskoita, joissa nielu enintään 15 cm leveä ja niin jäykkä, ettei norppa pyydykseen pääse.

– Tällä hetkellä näyttää kuitenkin valoisalta. Norppakanta on hitaassa kasvussa ja laji on levittäytynyt uusille alueille ihan mukavasti, Raisa Tiilikainen iloitsee.

Uusilla alueilla yksi kuutti havaittiiin Luonterilla ja yksi Pohjois-Karjalan puolella. Se tosin menehtyi katiskaan jo keväällä. Eteläisellä Saimaalla laskentaan jäi aukkoja, koska apukinokset ja jäät sulivat todella nopeasti.

Diplomi norpan ystävälle

Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti on innokas kalamies. Hän on myös ensimmäinen WWF:n uuden diplomin saaja. Diplomissa lukee ”Olen norpan ystävä, en kalasta verkoilla”. Diplomin saa, kun sitoutuu luopumaan verkkokalastuksesta Saimaalla.

– Esimerkiksi keskieurooppalaiset ihmiset, jotka tulevat oopperajuhlille töihin kyllä tietävät norpasta ja kysyvät olisiko mahdollista nähdä saimaannorppaa. Viime kesänä sattuikin, että tuolla Kongonsaaren maisemissa risteilyllä sanottiin, että olisipa hienoa jos vielä nähtäisiin saimaannorppa. Päätä kääntämällä pystyin osoittamaan, että tuolla olisi yksi, Jorma Silvasti myhäilee

– Olavinlinna ja Savonlinnan kaupunki liittyvät kiinteästi ympäröivään maisemaan. Olemme ylpeitä omasta taiteellisesta osaamisestamme, mutta samalla tiedostamme mikä merkitys on tällä ympäröivällä luonnolla. Usein esityksen päätyttyä norppa näyttäytyykin tuossa linnan virrassa. Jorma Silvasti kertoo.