Satumaa soi Somerolla 24 tuntia – 60-vuotiaan kansallistangon tenho ei himmene

Unto Monosen rakastettu Satumaa-tango esitettiin ensi kerran Somerniemen työväentalolla vuonna 1954. Kansallistangomme 60-vuotisjuhlan kunniaksi Somerolla ollaan satumaisissa tunnelmissa vuorokauden ajan. Satumaata kuullaan eri tavoin, niin latinaksi laulettuna kuin sahalla soitettuna. Satumaan teksti ja laskeva mollimelodia osuvat suomalaiseen sieluun yhä.

musiikki
Unto Mononen
Unto MononenYksityiskokoelma / Ylen arkisto

Satumaa Soikoon 24h! -tapahtumassa esiintyvät artistit ja kokoonpanot osoittavat, että Suomen kansallistango vetoaa yhä edelleen ja mahdollistaa hyvinkin erilaisia tulkintoja. Tangoklassikko taipuu eri tyylilajeille reggaesta virsisovitukseen ja eri instrumenteille sahasta säkkipilliin.

Miksi Satumaa on yhä suomalaisille niin rakas? Somerolainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Kaija Parko puhuu perjantaiaamuna Someron torilla Monosen lyriikasta.

– Satumaa on Suomen kansallistango, siihen käsitteeseen yhdistyy tietysti kansallisromantiikka. Kansallisromanttisia runoja tuntevat kaikki Maamme-laulusta lähtien ja Satumaassa tematiikka on sama: luonto, rakkaus ja nimenomaisesti kaipaus, kaukokaipuu. Tässä on romantiikan keskeinen kuva, etsitään ja kaivataan jotain saavuttamatonta. Satumaassa se on "aavan meren tuolla puolen".

Parko kertoo, että romantiikan kuvastoon kuuluvat myös ahdistus ja tuska: Satumaassa "vanki olen maan".

Ei ole tarvettakaan kohdata todellisuutta, vaan on kaipaus, unelma saavuttamattomasta, ihmisen mielen kaiho.

Kaija Parko

– Ahdistuksesta voi päästä pois ainoastaan taiteen keinoin, "lennä laulu sinne missä siintää satumaa". Samat teemat löytyvät esimerkiksi Eino Leinolta. Mononen ei todennäköisesti ole ollut tietoinen tästä kaunokirjallisesta perinteestä, mutta suuri romanttinen mieli ja sielu on tuottanut samanlaisen kuvaston, joka vetoaa ihmisiin ajasta ja paikasta riippumatta, Parko arvioi.

Satumaa-tangossa rakkaus jää saavuttamatta.

– Ei ole tarvettakaan kohdata todellisuutta, vaan on kaipaus, unelma saavuttamattomasta, ihmisen mielen kaiho. Saamme Somerolla olla ylpeitä Unto Monosesta ei vain suurena tangosäveltäjänä vaan myös suurena runoilijana.

Laskeva mollimelodia ja kaipausteksti osuivat suomalaisiin

Toimittaja Pekka Gronow on kirjoittanut useita kirjoja muun muassa populaarimusiikista. Hän valottaa tangon suosion salaisuutta näin:

– Siinä kiteytyy monta asiaa, koko tuon ajan tangobuumi. Tangosta tuli suomalaisen musiikkimaun kiteytymä. Siinä on laskeva mollimelodia, ja Satumaa oli ykkönen lajissaan ja jäi hyvin mieleen. Sanojen ja sävelten yhdistelmä, kaipausta kuvaava teksti, on osunut suomalaisten mieliin.

Sanojen ja sävelten yhdistelmä, kaipausta kuvaava teksti, on osunut suomalaisten mieliin.

Pekka Gronow

– Unto Mononen oli tangosta itse aika ylpeä jälkeenpäin, kun siitä tuli suuri menestys Reijo Taipaleen levytyksen jälkeen. Alkuvaiheessahan vuoden 1955 Henry Theelin levytyksenä Satumaa ei erottunut mitenkään joukosta. Vasta Taipaleen versio teki Satumaasta sen, mikä siitä tuli.

– Mononen sanoi, että hänen parhaat melodiansa tulivat hänelle "tuolta jostakin", mutta hän oli kyllä sinnikäs säveltäjä ja harjoitteli paljon. Häneltä jäi iso matkalaukullinen sävellysharjoitelmia, joista suurin osa ei osoittautunut käyttökelpoiseksi, mikä on tietysti säveltäjille tyypillistä, Gronow kertoo.

Kansallistango täyttää 60 vuotta

Unto Monosen kotikaupungissa Somerolla tangokuninkaalliset Heidi Pakarinen ja Jukka Hallikainen avaavat tapahtuman tangotansseilla eli varaslähdöllä Satumaahan jo torstai-iltana.

Varsinainen vuorokauden kestävä tangorutistus alkaa perjantaina kello 00.01. Satumaa Soikoon 24h! (siirryt toiseen palveluun) -tapahtumassa esiintyvät muun muassa Unto Monosen yhtyeessä soittaneet Unton Valitut sekä suomalaista tangokulttuuria maailmalla tunnetuksi tehnyt Doctor Ammondt. Hän laulaa Satumaan sekä latinaksi että nuolenpääkirjoituksestaan tunnetulla sumerin kielellä.

Myös Unto Monosen yhtyeen ensimmäinen naissolisti Hellin Laine ja ainoa soitto-oppilas Pertti Riikonen esiintyvät tapahtumassa, viihdetaiteilija Erkki Liikasen rinnalla.

Esperantoksi, savoksi, lounaismurteilla...

Tapahtuma tekee kunniaa Monosen lisäksi myös toiselle somerolaiselle kulttuurivaikuttajalle, Joel Vilkille, kun Satumaa soi Kiiruun puistossa esperanton kielellä. Vilkki oli esperanton edelläkävijä, joka on laatinut yhä käytössä olevan esperanto-suomi-esperanto -sanakirjan.

Satumaa soi myös suomalaisilla murteilla. Heli Laaksonen haastoi ystävänsä murrerunoilija Aila Vuorisen kääntämään Satumaa-tangon sanat lounaismurteelle, minkä lisäksi tango kuullaan myös savolaisittain.

Kulttuurituottaja Miia Raivikko Somerolta odottaa erityisesti vihellettyä Satumaata.

– Keuruulta tulee Suomen ainoa esiintyvä naisviheltäjä Irma Vehmaskoski ja sitä odotan, miltä Satumaa kuulostaa vihellettynä.