STUK Padasjoen säteilyaltistumisista: Ohjeistusta tarkennetaan

Säteilyturvakeskus aikoo tarkentaa ohjeistustaan liittyen säteilymittausten tekemiseen. Padasjoella kolme STUKin työntekijää ja 13 säteilyn seurantamittaukseen osallistunutta saivat vahingossa pienen määrän radioaktiivista säteilyä. Kenenkään terveys ei STUKin mukaan vaarantunut.

Kotimaa
Mies mittalaitteessa
Säteilyturvakeskuksen mittaajat mitaavat padasjokelaisten säteilyä kesäkuussa 2005.Heikki Ahonen / Yle

Padasjoella sattuneen säteilyaltistuksen syitä selvitellään Säteilyturvakeskuksessa. STUKin laboratorionjohtaja Maarit Muikku sanoo, että toimintapoja aiotaan tarkistaa ja ohjeistusta tarkentaa.

Säteilyturvakeskus oli ennen juhannusta Padasjoella mittaamassa väestöryhmää osana seurantatutkimusta, mikä aloitettiin Tsernobylin onnettomuuden jälkeen. Tiistaina aamulla taustamittausten yhteydessä havaittiin, että mittauslaboratoriossa oli ylimääräistä cesiumia.

Laboratoriojohtaja Maarit Muikun mukaan cesium-kontaminaatio oli kuitenkin lievä.

Cesium isotooppi 137 on radioaktiivinen aine. Sitä on jonkin verran esimeriksi luonnossa ja ihmisissä.

– Huomasimme ylimäärän, koska mittaamme öisin taustan. Kun tulimme mittauspaikalle aamulla, huomasimme taustan olevan moninkertainen oletettuun nähden, Muikku kertoo.

Seurantamittauksia varten STUK säilyttää autossaan umpilähteenä cesiumia. Suljettujen lähteiden avulla tutkijat varmistavat mittauslaitteiden toimivuuden.

Kolme Säteilyturvakeskuksen työntekijää ja 13 padasjokelaista altistui säteilylle. Muikun mukaan altistus oli kuitenkin pientä.

– Mittausauton pinnoilla ja lattioilla oli hyvin pieniä määriä cesiumia. Tämä varmistettiin mittauksilla. Siitä ei aiheutunut terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Laboratorionjohtaja: Lyijynsuojien puhtautta ei ollut tarkistettu

Altistuksen aiheuttanut cesium ei ollut peräisin mukana olleista, mittauslaitteiden toimintakunnon tarkistukseen tarkoitetuista umpilähteistä vaan lyijysuojasta, jossa niitä pidettiin, kertoo laboratorionjohtaja Maarit Muikku.

– Umpilähteitä käytettiin aiemmin lyijysuojassa, ja suojan puhtautta ei ollut tarkistettu ennen uudelleenkäyttöä, jolloin suojasta levisi kontaminaatio mittausautoon. Haluan korostaa, että meidän tarkistuslähteemme eivät olleet syyllisiä vaan lyijynsuojat, hän sanoo.

Hänen mukaansa suojien puhtaus kuuluisi tarkistaa ennen uudelleen käyttöönottoa.

– Tässä kohdassa tapahtui järjestelmässämme selkeä virhe, hän myöntää.

– Harkitsemme, kannattaako aiemmin käytössä olleita lyijysuojia ottaa uudelleen käyttöön lainkaan ainakaan laboratoriotiloissa, jotka ovat herkkiä kontaminoitumiselle.

STUK on ottanut mitattuihin henkilöihin yhteyttä. Heille on tarjottu mahdollisuutta tulla halutessaan uusintamittaukseen syksyllä.