Huvilakulttuuri levisi Suomeen Vaasan kautta

Vaasalaisen Hietalahden Villan rakentamisesta käynnistyi suomalainen huvilakulttuuri. Asia käy ilmi Pohjanmaan museon tuoreesta rakennushistoriallisesta inventoinnista. Kesähuvila-ajatus rantautui Pohjanmaalle Ruotsista ja se levisi edelleen Etelä- ja Länsi-Suomeen.

kulttuuri
Hietalahden Villa kuvattuna mereltä päin
Hietalahden Villa kuvattuna mereltä päin.Anna Wikman / Yle

Vaasassa Hietalahden Villa ja sitä ympäröivä puisto on saamassa uuden kaavan. Sen vuoksi vanha huvila on tutkittu ja inventoitu.

– Hietalahden Villa on rakennettu aikanaan 1840-luvun puolessa välin yksityiseksi kesähuvilaksi. Koko huvilaperinne on jalkautunut Ruotsin hienoston kautta tänne Pohjanmaalle ja sitä kautta sitten levinnyt muuallekin Suomeen, kertoo Pohjanmaan museon inventoija Ruusa Viljanen-Rossi.

Vaasaan on jo 1700-luvun puolella rakennettu ensimmäiset kesähuvilat, mutta Hietalahden Villa on vanhin tähän päivään säilyneistä huviloista.

– Turun Ruissalon pirsihuvilat ovat myöhempää perua, lisää Viljanen-Rossi.

Villan alkuperäinen osa on empiretyylinen ja puolipyöreän muotoinen ravintolasali rakennettiin myöhemmin funkkistyylisenä vuonna 1939.

Kaupunkilaisten virkistys- ja juhla-alue

Hietalahden puisto perustettiin jo ennen Villan rakentamista. Puiston perusti Vaasan silloinen kaupunginlääkäri F.G. Sanmark. Vanhan Vaasan ilmanlaatu oli huono ja kaupungin kanava haisi. Hietalahden puistosta tulikin heti kaupunkilaisten suosittu virkistysalue.

Hietalahden Villan rakennutti C.J. Boy ja pääräkennusta ympäröi useita talousrakennuksia. Pääfasadi oli merelle päin ja kaupunkiin kuljettiinkin vesireittiä pitkin.

Vaasan palon jälkeen 1880-luvulla Hietalahden puisto rakennuksineen ja koko ympäröivä kylä siirtyivät kaupungin omistukseen. Kaupungin omistus jatkuu edelleen.Hietalahden Villasta tuli kaupungin omistuksessa kesäravintola, jossa vietiin paljon juhlia. Talo on vuorattavissa edelleen juhlatilaisuuksia varten.

Hietalahden puiston vilkkain aika kesti sangen pitkään. Se alkoi jo 1880-luvulla ja ulottui 1960-luvun lopulle asti.

Puistossa pidettiin soitto- ja laulujuhlia, järjestettiin sirkusesityksiä, kesäteatteri toimi aktiivisesti ja maamme suurimmat kultuurihenkilöt, kuten Sibelius, Topelius, Runeberg ja Kajanus, vierailivat puistossa.

Kaupunkilaisten keskuudessa puisto oli hyvin suosittu virkistäytymispaikka.

Moottoritie tuhosi idyllin

Vuosikymmenten kuluessa alueen suosio kuitenkin hiipui ympäristön muutosten vuoksi.

– Puiston virkistyskäyttö väheni merkittävästi, kun puiston kylkeen vedettiin agressiivisella tavalla moottoritie vuonna 1968. Vieläkin tämä on kaunis alue, mutta entisajan idylliä ei enää löydy. Pelkästään liikenteen melu jauhaa jatkuvasti, harmittelee Pohjanmaan museon inventoija Ruusa Viljanen-Rossi.

– Suosittelemme tämän alueen kultuurihistorian huomioimista, kun jatkokäyttöä suunnitellaan ja uutta kaavaa tehdään, sanoo Viljanen-Rossi.

Nykyinen kaava on peräisin 1900-luvun alusta. Puistoalue on suojeltu, mutta Hietalahden Villa ei.