"Vanhojen rakennusten suojelussa tulisi olla jämäkkä"

Mikä arvo on vanhalla puuvillamakasiinilla? Forssan päättäjät joutuvat miettimään, joutaako vanha makasiini pois rakentamisen tieltä, kuten rakennusliike haluaa, vai onko se arvokas osa kaupungin teollista historiaa. Vajaan 300 allekirjoittajan adressi puolusti makasiinin säilyttämistä. Museovirastokin on suojelun kannalla.

kulttuuri
Forssan Makasiininrannan vanha puuvillamakasiini
Markku Karvonen / Yle

Vanhojen rakennusten suojelussa tulisi olla jämäkkä. Sen sijaan, että annettaisiin ajan pikku hiljaa hoitaa käyttämättöminä olevat paikkakuntien historiaan liittyvät rakennukset, ne pitäisi laittaa kuntoon ja ottaa aktiiviseen käyttöön. Noin miettii forssalainen tekstiilitaiteilija Outi Silfvenius Forssan Makasiininrannan vanhan puuvillamakasiinin säilytyskiistaa.

Kaavassa makasiini on suojeltu osana Forssan tekstiiliteollisuuden historiaa. Alueen omistaja ja rakennuttaja Rakennusliike Laaksokunnas taas pyytää kaupunkia poistamaan suojelumerkinnän, jotta makasiini voitaisiin purkaa ja rakentaa paikalle lisää asuntoja. Kaupunginhallitus on jättänyt pyynnön pöydälle ja pistänyt lautakuntiin lausuntokierrokselle.

Adressi vastustaa kiistanalaisen rakennuksen purkua

Outi Silfvenius oli yksi aktiiveista, joka keräsi vajaa 300 nimeä adressiin makasiinin puolesta. Hänen mukaansa makasiiniin liittyy useitakin erilaisia arvoja. Outi Silfvenius muistuttaa, että Forssassa on purettu pois lukuisia makasiineja, joista surkuteltavimpana rakennustaiteellisesti upea viljamakasiini keskusta-alueella kerrostalon tieltä. Myös nyt kiistan kohteena olevan makasiinin viereinen toinen nuorempi vastaava rakennus on vain muisto.

– Forssa on ollut kuuluisa tiilirakennuksistaan. Forssaa rakennettiin aikanaan malliyhdyskuntana. Makasiini on ollut osa teollista maisemaa kahden eri alueen välillä. Se on liittänyt toisiinsa kehruu- ja kutomoalueet. Makasiinin kautta kulki liikenne ja väylä näiden välillä. Makasiiniin liittyy osa Forssan rautatiehistoriaa. Vaikka Wahrenin haaveiden mukainen leveäraiteinen ei koskaan ulottunut Forssaan, kapearaiteinen rata Sähköpässi-vetureineen vei ja toi tavaraa makasiinilla.

Outi Silfvenius myös korostaa, että rakennus on Forssassa viimeisiä lajinsa edustajia. Makasiineista toinen säilynyt on nykyään Forssan museona. Hän arvelee, että se edustaa läpeensä paikallista osaamista; tiilet ovat oman tiilitehtaan tiiliä, muurarit omia ammattilaisia, ja metalliovet tehtaan oman pajan työtä. Rakennus muistuttaa siellä tehdystä työstä ja teollisesta maisemasta. Lisäksi siihen liittyy forssalaisia tarinoita, kuten punavankien säilytyspaikka ennen teloituksia keväällä 1918.

Museovirasto ei näe tarvetta suojelun purkuun

– Se on osa tätä Forssan teollisuusyhdyskunnan historiaa, ja siksi se on suojeltu suhteellisen tuoreessa kaavassa. Alun perin alueella oli kaksi makasiinia, ja kaavan valmistelussa todettiin, että ainakin toinen niistä pitää saada säilymään. Siksi toinen sai suojelumerkinnän, ja toinen annettiin purkaa. Meille ei ole ainakaan esitetty mitään, mikä olisi muuttanut rakennuksen suojeluarvoa. Omistaja haluaisi purkaa sen ja rakentaa tilalle samanlaisia asuntoja mitä ympärille on tehty, mutta se että rakennukselle ei ole keksitty käyttöä ei ole mikään syy purkaa sitä, jos se on muuten kunnossa ja sillä on kulttuurihistoriallista arvoa, sanoo intendentti Anu Laurila Museovirastosta.

Rakennuksen arvo on tutkittu kaavan yhteydessä vuonna 2009, sanoo Forssan kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä. Se katsottiin silloin kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti säilyttämisen arvoiseksi. Hän pitää yhtenä arvona juuri sitä, että rakennus oli puuvillamakasiini, joka liittyy tärkeään kaupungin teollisuuden raaka-aineeseen.

Tulevista käyttömahdollisuuksista hän sanoo, että makasiini on lähinnä kuori, eli käyttöön kunnostuksessa rakennuksen seinien sisään tulisi käytännössä toinen rakennus. Kaavan mukaan makasiiniin voi Köykän mukaan rakentaa tarvittaessa uusia ovi- tai ikkuna-aukkoja. Hän arvelee, että nykyisiä oviaukkoja voi käyttää samaan tapaan kuin nyt museolla, eli kun tilat ovat avoinna, luukkujen kautta saadaan tarvittavaa valoa sisään.

Kaavassa alue oli suunniteltu palvelu- ja liikerakennusten alueeksi, eikä siihen oltu alun perin suunniteltu asuinrakentamista, muistuttaa Sirkka Köykkä.