Koe uusi yle.fi

"Jotka eivät ole nähneet maisemaa, eivät osaa sitä kaivata" – maisemat katoavat pusikoihin

Monet kauniit suomalaiset maisemat – jopa kansallismaisemat osin – kasvavat hitaasti umpeen. Vesistöt, rantamaisemat ja kyläaukeat katoavat näkyvistä pusikoiden, pajukoiden ja tiiviisti kasvavien koivikkojen taakse. Tarvittaisiin maisematyötä, mutta kuka sen tekee?

luonto
Markku Pölönen Selkien kylän maisemissa kesällä 2014
Yle / Sarah Laukkanen

Ohjaaja Markku Pölönen asuu Kontiolahden kaakkoisosassa Selkien kylässä. Kylä kuuluu Pohjois-Karjalan vaarakyliin, jotka on luokiteltu kansallismaisemaksi. Se on myös listattu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Parhaimmillaan Selkien kylältä avautuu näkymät kymmenien kilometrien päähän.

Tulevat sukupolvet eivät näitä näkymiä välttämättä enää näe. Ne katoavat, kun maisema kasvaa umpeen. Tähän on havahtunut myös Markku Pölönen.

– Lehtimetsät nousee nopeasti. Koivikkoa, lepikkoa. Se on jatkuvaa taistelua roskapuuta vastaan, jos aikoo pitää maisemat auki, Pölönen sanoo.

Matkailua vihreässä tunnelissa

Tilanne on samankaltainen muuallakin.

Se on jatkuvaa taistelua roskapuuta vastaan

Markku Pölönen

– Nyt jos matkustaa vaikka Helsinkiin, niin siinä matkustaa sellaisessa vihreässä tunnelissa. Siinä käy ihan todellisesti niin, että ihmiset jotka eivät ole nähneet sitä maisemaa kaikessa komeudessaan ennen puskia, eivät osaa niitä kaivata. Sinne ne sitten jää ja unohtuu. Se on valitettavaa, Pölönen pohtii.

Selkien kylällä tilanteeseen on yritetty tarttua eräänlaisella projektilla, joka on saanut nimekseen 'Maisema tuli puun takaa'. Kylässä toteutetaan yhteisiä tempauksia, joissa maisemaa siistitään ja raivataan uudelleen näkyviin.

– Yritämme saada kesäkuun yhdeksännen päivän Suomessa viralliseksi maisemanhoitopäiväksi, Markku Pölönen kertoo.

Ympäristöministeriö rohkaisee maisematyöhön

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Hannu Linkola kiittelee ruohonjuuritason maisematyötä, jota kylissä pyritään tekemään.

– Ongelmanahan näillä alueilla on maaseudun tyhjeneminen, maatalouselinkeinojen loppuminen ja maiseman hidas umpeenkasvu. Tämä uhkaa paitsi viljelysmaisemaa itseään myös vaarakylien huikeita kaukonäkymiä, Linkola toteaa.

Hän toivoo tunnustusten kuten kansallismaisemaksi nimeämisen tai valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin listaamisen kannustavan edelleen pitämään maisemat avoinna ja ottamaan maisema-arvot huomioon.

Perinnemaiseman ylläpitoon saatavilla tukea

Maisemien pusikoitumista on mahdollista torjua julkisella tuella. Lähimmästä ely-keskuksesta voi hakea tukea perinnebiotoopin perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

– EU:n uusi ohjemakausi alkaa ensi vuonna ja haku käynnistynee heti keväällä. Nyt on aika ryhtyä tekemään suunnitelmia, biologi Arvo Ohtonen kehottaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Tukea saavat hakea viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset. Järjestelynä voi olla myös se, että yhdistys vuokraa maanomistajalta maa-alueen ja vastaa sen ylläpidosta. Yksi esimerkki onnistuneesta vaaramaiseman hoidosta on Kiihtelysvaaran kylä Joensuussa.

– Maaseudun sivistysliitto otti maiseman hoitaakseen. Alueelta raivattiin pensaikot pois, ja lampaiden laidunnuksella saadaan pidettyä maisema avarana, kehuu Ohtonen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Niinistö panttaa yhä Nato-kantaansa – ”Jäsenyys on täysin riippuvainen olosuhteista”

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Kittilä

Terttu Utriainen Kittilän tilanteesta: "Jos vuosikausia toimitaan tällä tavalla, ulkomaailmalle sokeudutaan"

Mielenterveys

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa