Saamelaiskäräjät hyväksyi saamelaiskäräjälain ja saamelaismääritelmän kompromissiratkaisun

Saamelaiskäräjien täysistunto on hyväksynyt saamelaisasioiden ministerityöryhmän hyväksymän kompromissiesityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi ja saamelaismääritelmäksi.

Yle Saame
Sámedikki dievasčoahkkin 27.6.2014.
Vesa Toppari / Yle
Yle Uutiset 27.6.14

Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaisessa kokouksessaan saamelaisasioiden ministerityöryhmän ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kompromissiesityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi.

Esitys valmistui torstaina eli täysistuntoa edeltävänä päivänä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto sai torstaina läpi lain perusteluihin uusia lisäyksiä. Näiden merkitys korostuu esimerkiksi saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tai tuomioistuimen tulkitessa lakia saamelaiskäräjistä.

"Lappalaiskohta" täydentyi

Eniten saamelaiskäräjien kokouksessa tunteita herättänyt lainkohta oli saamelaismääritelmä.

Lopulta kokous kuitenkin hyväksyi kompromissiehdotuksen mukaisen saamelaismääritelmän uusine perusteluineen äänin 17-3.

Jäsenet Pentti Valle, Antti Sujala ja Anu Avaskari vastustivat kompromissiehdotusta uusine perusteluineen. Yksi saamelaiskäräjien jäsen, Rauni Äärelä, ei ollut läsnä kokouksessa. Avaskari ja Sujala jättivät eriävän mielipiteen.

Hyväksytty määritelmä: 3 § Saamelainen

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; tai

3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi.

Lisäksi lain perusteluihin lisättiin torstain neuvotteluissa seuraavat kohdat, jotka saamelaiskäräjät myös hyväksyi äänestyksessään:

[...] Näin ollen pelkästään se seikka, että henkilö on tällaiseen asiakirjaan merkityn ihmisen jälkeläinen, ei riitä osoittamaan henkilön olevan saamelainen.

[...] 2 momentin uuden maininnan on tarkoitus korostaa saamelaisten ryhmähyväksyntää ja antaa sille asianmukainen painoarvo lain tulkinnassa huomioiden jatkuvan kansainvälisoikeudellisen kehityksen ja ihmisoikeuselinten suositukset alkuperäiskansojen oikeusaseman suhteen ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen keskeiset artiklat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen, jäsenyyteen ja kulttuurin suojeluun liittyen. [...]

Muita keskeisiä hyväksytyn saamelaiskäräjälain asiakohtia

9 § Yhteistoimintavelvoite

Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat neuvottelevat yhteisymmärrykseen pyrkien saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kotiseutualueella toteutettavista tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvista sekä muista erityisesti saamelaisten kieleen tai kulttuuriin taikka heidän asemaansa tai oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä.

Viranomaisen ja muun julkista hallintotehtävää hoitavan on laadittava käydyistä neuvotteluista pöytäkirja.

10 § Kokoonpano ja toimikausi

Saamelaiskäräjiin kuuluu 25 jäsentä ja viisi varajäsentä, jotka valitaan saamelaiskäräjien vaaleilla neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Saamelaiskäräjissä tulee olla vähintään viisi jäsentä Inarin kunnasta, neljä jäsentä Utsjoen kunnasta, kolme jäsentä Enontekiön kunnasta ja kaksi jäsentä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta. Lisäksi käräjissä tulee olla saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta vähintään yksi jäsen ja varajäsen.

Valtioneuvosto määrää saamelaiskäräjien vaalien tuloksen perusteella saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet tehtäväänsä, myöntää pyynnöstä eron tehtävästä ja määrää mainittujen vaalien tuloksen perusteella uuden jäsenen ja varajäsenen sen tilalle, joka on vaalikauden aikana lakannut olemasta jäsen tai varajäsen.

Saamelaiskäräjien jäsenen tai varajäsenen menettäessä 22 §:ssä tarkoitetun vaalikelpoisuuden tehtäväänsä valtioneuvoston on saamelaiskäräjien aloitteesta todettava hänen luottamustoimensa lakanneeksi.

11 § Saamelaiskäräjien puhemies

Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Valinnasta on välittömästi ilmoitettava oikeusministeriölle.

17 b § Aloiteoikeus

Vähintään viidelläkymmenellä äänioikeutetulla saamelaisella on oikeus tehdä saamelaiskäräjille aloite käräjien tehtäviin kuuluvassa asiassa.

Tarkemmat määräykset aloiteoikeuden käyttämisessä noudatettavasta menettelystä ja aloitteen käsittelemisestä annetaan työjärjestyksessä.

20 § Vaalilautakunta

Vaalilautakunta päättää hakemuksesta saamelaisen merkitsemisestä vaaliluetteloon sekä laatii vaaliluettelon. Vaalilautakunta toimeenpanee saamelaiskäräjien vaalit siten kuin tässä laissa säädetään.

Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Vaalilautakunnassa tulee olla jäsen ja varajäsen jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Saamen eri kielten ja saamelaisten eri kulttuurimuotojen tulee olla vaalilautakunnassa edustettuina.

Saamelaiskäräjien täysistunto hylkäsi lisäksi esityksen yhteislistoista, toisin sanoen puoluevaaleista.

Näkkäläjärvi on tyytyväinen päätökseen – "Kokouksen täytyi hyväksyä se"

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on tyytyväinen täysistunnon päätökseen hyväksyä kompromissiesitys.

– Jos saamelaiskäräjät ei olisi hyväksynyt lakiesitystä, se olisi ollut selkeä menetetty mahdollisuus, eikä oikeusministeri olisi vienyt lakiesitystä eduskuntaan. Olisimme joutuneet odottamaan asian etenemistä taas seuraavat parikymmentä vuotta, huomauttaa Näkkäläjärvi.

– Hylkäyspäätös olisi myös kaatanut ILO 169 -sopimuksen ratifiointiaikeet, sillä nämä asiat ovat sidoksissa toisiinsa kuten pääministeri Alexander Stubbinkin hallitusohjelmassa kirjataan, sanoo Näkkäläjärvi.

– Oli tärkeää saada perusteluihin huomautukset saamelaisten ryhmähyväksynnän painottamisesta lain tulkinnassa sekä YK:n alkuperäiskansaoikeuksien julistuksen keskeisten kohtien tärkeydestä, koskien muun muassa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta. Nämä saimme mukaan perusteluihin eilisissä neuvotteluissa.

Saamelaiskäräjien täysistunto alkoi perjantaina kello 9.00 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Käsiteltävänä oli useita merkittäviä asioita. Täysistunto antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi ja asetti vaalilautakunnan syksyn 2015 saamelaiskäräjävaaleihin

Korjattu 28.6.14 klo 13:20: Yksi jäsen oli pois kokouksesta, ei kaksi.