Neliraajahalvaantunut mies liikutti kättään ajatuksensa voimalla

Yhdysvaltalaisen Ohion yliopiston tutkimuksessa mukana ollut neliraajahalvaantunut mies on pystynyt ensimmäistä kertaa liikuttamaan kättään ajatuksen voimalla halvaantumisensa jälkeen.

Ulkomaat
Neliraajahalvaantunut Ian Burkhart, hänen isänsä ja tutkimusryhmän jäsenet testissä, jossa Burkhart liikutti kättään ajatuksensa voimalla.
Yhdysvaltalaisen Ohion yliopiston tutkimuksessa mukana ollut neliraajahalvaantunut mies on pystynyt ensimmäistä kertaa liikuttamaan kättään ajatuksen voimalla halvaantumisensa jälkeen.

Ohion yliopiston ja yksityisen lääkintäteknologiayhtiön tutkimuksessa mukana ollut 23-vuotias neliraajahalvaantunut yhdysvaltalaismies Ian Burkhart on ensi kertaa pystynyt liikuttamaan kättään ajatuksen voimalla halvaantumisensa jälkeen.

Neurobridge-niminen laite yhdistää Ian Burkhartin aivot suoraan hänen kätensä lihaksiin ja välittää niille aivojen käskyt liikuttaa kättä. Testin aikana Burkhart pystyi liikuttamaan kättään ja myös tarttumaan lusikkaan. Burkhart on ensimmäinen meneillään olevan kliinisen tutkimuksen viidestä mahdollisesta osallistujasta.

– Tekniikka muistuttaa tietyllä tavalla sydämen ohitusleikkausta, mutta veren sijaan hermosignaalit ohittavat vaurioituneen kohdan, kertoi teknologiaa kehittäneen Battelle-yhtiön edustaja Chad Bouton.

Aiemmin selkäydinvammoista kärsineet potilaat ovat saaneet osan liikuntakyvystään takaisin erilaisten robottitukien avulla, mutta nyt onnistunut testi on ensimmäinen kerta, kun potilas on pystynyt liikuttamaan halvaantunutta raajaansa omien aivojensa impulssien avulla.

Takana vuosien kehitystyö

Teknologia koostuu paitsi Burkhartin aivoihin asennetusta mikrosirusta myös sähköimpulsseja käden lihaksille lähettävästä hihasta, joka ohjaa niiden liikkeitä. Hernettä pienempi mikrosiru asennettiin Burkhartin aivoihin kädenliikkeitä käsittelevälle alueelle kolmituntisen leikkauksen aikana.

Siru tulkitsee aivojen sähköisiä impulsseja ja siirtää ne tietokoneelle, joka muuntaa tiedot edelleen käskyiksi hihalle liikuttaa haluttuja käden lihaksia. Koko prosessi vie vain joitain sekunnin osia.

– Mikrosiru oli sijoitettava täsmälleen oikeaan kohtaan potilaan aivoissa, kertoo leikkauksen tehnyt Ohion yliopiston tutkijalääkäri Ali Rezai.

Testissä olleessa laiteversiossa Burkhartin kallosta lähtevä johto yhdistää aivoihin asennetun mikrosirun lihaksille käskyt välittävään tietokoneeseen. Teknologia mahdollistaa jopa yksittäisen sormen liikuttamisen sekä esimerkiksi käsivarren ja ranteen yhtäaikaisen liikkeen.

Teknologiaa ja lihasten ohjaamiseen käytettäviä algoritmeja ja stimulaatiohihaa on kehitetty jo lähes vuosikymmenen ajan. Alun perin tutkijat nauhoittivat halvaantuneen henkilön aivoaaltoja ja kehittivät niiden pohjalta nyt testattavana olevan version.

Yliopisto ja Battelle kehittivät yhteistyössä algoritmit, jotka mahdollistaisivat käden liikkeet potilaan tarkoittamalla tavalla. Käden oli myös oltava toimintakykyinen niin, että sillä olisi mahdollista esimerkiksi tarttua esineisiin. Tehtävä ei ollut yksinkertainen, sillä käden nyrkkiin puristamiseen, sormien pinsettiotteeseen tai käsivarren kiertämiseen käytetään kaikkiin erilaisia aivoimpulsseja.

Jopa Burkhartia hoitaneet yliopiston lääkärit olivat hämmästyneitä teknologian toimivuudesta ja innoissaan sen mahdollisuuksista.

– Teknologia ja sen mahdollisuudet ovat minusta ällistyttäviä, Burkhartin lääkäri Jerry Mysiw sanoi.

– Olen ollut mukana kuntoutustyössä vuosia ja tämä on uskomaton edistysaskel apuvaihtoehdoissa, joita voimme tarjota selkäydinvaurioista kärsiville potilaille.

Neliraajahalvaantunut Ian Burkhart pystyi teknologian avustamana tarttumaan lusikkaan ajatuksensa voimalla.
Neliraajahalvaantunut Ian Burkhart pystyi teknologian avustamana tarttumaan lusikkaan ajatuksensa voimalla.Reuters-TV / Ohio State University Wexner Medical Center

Laite voi tuoda osan itsenäisyydestä takaisin

Burkhart kuntoutti kätensä lihaksia stimulaatiohihan avulla kuukausien ajan, jotta käden surkastuneet lihakset vahvistuisivat ja vastaanottaisivat hihan välittämiä sähköimpulsseja paremmin. Neljä vuotta sitten sukellusonnettomuudessa halvaantunut Burkhart piti kokeeseen osallistumista keinona auttaa myös muita selkäydinvammoista kärsiviä.

– Kun olin hyväksynyt tilani ja päättänyt selvitä sen kanssa parhaalla mahdollisella tavalla, kokeeseen osallistuminen oli helppo päätös, Burkhart kertoi.

– Jos pystyy nostamaan vesilasin itse ja juomaan siitä, tai syömään tai pesemään hampaansa itse, siinä on suuri ero verrattuna siihen, että jonkun toisen pitäisi auttaa minua tekemään kaiken sen, Burkhart sanoi.

Burkhart sanoi olevansa toiveikas tulevaisuuden suhteen.

– Toisaalta on hyvä, että olin niin nuori loukkaantuessani, sillä teknologia kehittyy jatkuvasti ja yhä nopeammin, hän sanoi.

Toiveikas on myös tohtori Rezai.

– Jonain päivänä tämä teknologia voi todella auttaa lukuisia ihmisiä, joilla on erilaisia selkäydin- tai aivovaurioita, Rezai sanoi.

Lähteet: Yle Uutiset