Kokoomus on MTK:n uusi metsätalouskaveri

MTK:n puheenjohtaja pettyi viime eurovaalikaudella pahasti keskustan politiikan tekoon EU:ssa.

politiikka
Metästyökone nostaa runkoja kuormaan.
Yle

– Kyllä tässä metsä edellä mennään, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila.

Marttila kirjoitti keväällä pitkän vetoomuksen metsätalouden hyödyntämismahdollisuuksista kokoomuksen eurovaalisivuille. Se ei ollut sattuma: kokoomus pyysi, keskusta ei.

Hallitus oli keväällä julkistanut biotalousstrategian, jonka tavoitteena on tuoda 100 000 uutta työpaikkaa ja 100 miljardin euron tuotto vuoteen 2025 mennessä.

Marttila pettyi pahasti keskustan politiikan tekoon EU:ssa. Kukaan kolmesta euroedustajasta ei halunnut maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Juuri viime viisivuotiskaudella lyötiin lukkoon unionin maatalouspolitiikan suuntaviivat vuoteen 2020 asti. Tukia ajettiin alas ja Suomi menetti kymmeniä miljoonia EU-rahaa Etelä-Suomen 141-tuissa.

– Se heijasteli työhön koko viisivuotisjakson. EU:n maatalouspolitiikka uudistettiin ja siinä mentiin väärään suuntaan, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Metsistä uusi Nokia

Hallituksen biotalousstrategia on MTK:lle mahdollisuus tukea maaseudun elinkeinoja. Tuore maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo aikoo viedä strategian toteutukseen nopeasti.

– Siellä on ne suuret työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Näissä niin sanotuissa minihallitusneuvotteluissa biotalous nostettiin yhdeksi hallituksen kolmesta keihäänkärjestä, sanoo ministeri Orpo

Biotalous tarkoittaa taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

– On hienoa, että kokoomuskin on pikku hiljaa nostanut poliittiseen ohjelmaansa maa- ja metsätalouden. Jos ajatellaan Suomen kansantaloutta ja vientiä ja ulkomaan kauppaa niin metsiin liittyy huikeita rahasummia. Rahasummat vientiteollisuutena ovat suuret ja metsäpuolella on nopeita tuotannonlisäysmahdollisuuksia, ainakin 20 miljoonaa kuutiometriä, joka maaseudulla pystytään tuottamaan, sanoo Marttila.

Suomella on metsää 20 miljoonaa hehtaaria, viljeltyä maata kaksi miljoonaa hehtaaria.

Biotalous huutaa investointeja

Biotalousstrategian eteneminen vaatii kuitenkin investointeja, myös valtiolta. Hallitus osoitti biotalouteen joitakin miljoonia minihallitusneuvotteluissa. Se ei riitä alkuunkaan, sanoo MTK:n Juha Marttila.

– Odotuksia ja toiveita on budjettineuvotteluihin. Kymmenen vuotta on lyhyt aika, hän sanoo.

Metsä Groupin Äänekoskelle kaavailema sellutehdas on pitkään aikaan hyvä uutinen teollisuusrintamalla ja mannaa metsänomistajille, mutta ilo tyssää äkkiä, jos lisäkuutioita ei päästä korjaamaan. Suomen sora- ja metsätiestö on huonossa kunnossa.

– On selvä, että logistiikan pitää toimia ja oleellinen elementti on, että meidän tiestö sieltä metsäteistä isompaan tieverkkoon on kunnossa. Minun ja ministeriön mielestä tulevissa budjettineuvotteluissa tämä pitää ottaa huomioon kun investointipanoksia suomalaiseen liikenneverkkoon mietitään ja se tarkoittaisi sitä, että sekä perustienpitoon että näihin metsäautoteihin pystyttäisi suuntaamaan panoksia syksyllä budjettiriihen yhteydessä.

Biotalousstrategian osa on turpeen käytön huomattava kasvattaminen. Suomi tuo energiaa kahdeksan miljardin euron arvosta ja strategian tavoite on korvata kallis ja runsaspäästöinen kivihiili kotimaisella turpeella.

– Taustalla on sovittu se, että turve on tänään ja tulevaisuudessa suomalaisen energian muoto. Nyt on kysymys siitä, että se myös näkyy käytännössä lupina, sanoo ministeri Petteri Orpo.

Turvesoista on odotettavissa riitaa sekä luonnonsuojelijoiden, että Vihreiden kanssa. MTK on huolissaan siitä, että valtio lunastaa arvokasta tuotantomaata pilkkahintaan luonnonsuojeluun.

EI EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle

Myös Euroopan unionilla on metsästrategia. Sekä MTK että kokoomus haluavat estää EU:n yhteisen metsäpolitiikan syntymisen.

– EU ei tarvitse yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista yhteistä metsäpolitiikkaa. Me olemme nähneet mitä se tuo mukanaan maataloudessa, pikkutarkkaa säätelyä ja suurin osa säätelystä on aika perusteetonta, sanoo Marttila.

Tässäkin ministeri Orpo on MTK:n tukena.

– On erittäin tärkeää, että meillä on EU:n sisällä kansallinen metsäpolitiikka. Haluan pitää tästä jatkossakin kiinni. Suomi on EU:n sisällä hyvin poikkeuksellinen metsävaltio ja koko bioala on sellainen missä mahdollisuudet ovat hyvin suuria.

EU-parlamentin valiokuntapaikat ratkeavat ensi viikolla. Tällä kertaa maa- ja metsätalousvaliokunta on kiinnostava. Sinne pyrkivät sekä kokoomuksen Petri Sarvamaa että keskustan Olli Rehn.