Maailman ensimmäinen keinohedelmöityksen avulla syntynyt oranginpoikanen saattaa auttaa pelastamaan lajinsa

Vaikka se ei itse sitä tiedäkään, yhdysvaltalaiseläintarhan kuukauden ikäinen oranginpoikanen on ainutlaatuinen lajissaan. Kaikkien aikojen ensimmäinen keinohedelmöityksellä alkunsa saaneen orankipienokaisen syntymä saattaa olla ratkaisevaa sen erittäin uhanalaisen lajin selviytymiselle.

luonto
Maailman ensimmäinen keinohedelmöityksellä alkunsa saanut kuukauden ikäinen oranginpoikanen emonsa sylissä yhdysvaltalaiseläintarhassa.
Yhdysvaltalaisessa eläintarhassa syntyi toukokuussa uusi oranginpoikanen. Poikkeuksellisen poikasesta tekee se, että se on maailman ensimmäinen keinohedelmöityksellä alkunsa saanut oranki.

Yhdysvaltalaisessa eläintarhassa syntyi toukokuussa uusi oranginpoikanen. Poikkeuksellisen poikasesta tekee se, että se on maailman ensimmäinen keinohedelmöityksellä alkunsa saanut oranki. 22-vuotias Maggie-naaras synnytti poikasensa lempikottikärryissään, mihin se tekee tavallisestikin pesänsä joka ilta.

Oranki on yksi maailman uhanalaisimmista eläinlajeista ja tutkijat ovat yrittäneet keinohedelmöitystä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Nyt connecticutilaisessa Leo-eläinsuojelukeskuksessa hedelmöitys onnistui ensimmäisellä yrityksellä.

Keskuksen henkilökunta käytti hedelmöitykseen samaa tekniikkaa, jota käytetään myös ihmisille. Lääkäri Mark Leondires tarkkaili Maggieta pitkään ennen operaatiota. Tarhan eläinlääkäreiden kanssa yhteistyössä työskennelleen hedelmöitysasiantuntija Leondiresin potilaat ovat yleensä ihmisiä, mutta hän sanoi, että orangin ja ihmisen anatomiat ovat hyvinkin samankaltaisia.

– Jos en olisi tiennyt tekeväni ultraäänitutkimusta suurelle karvaiselle punapäälle niin sanotusti, se olisi ollut kuin mikä tahansa normaali tutkimus, joita teen joka päivä vastaanotollani.

Eläintarhan johtaja Marcella Leone oli syntymästä innoissaan.

– Jos osaisin, olisin tehnyt kärrynpyöriä. Maggie on hyvin huolehtivainen emo. Se on hyvin hellävarainen ja tarkkaavainen, eikä laske poikastaan hetkeksikään luotaan.

Eläintarha lupaa jakaa tietonsa kaikkien siitä kiinnostuneiden kanssa. Keinohedelmöitystä käytetään eläintarhoissa ympäri maailman uhanalaisten eläinlajien lisääntymisessä, mutta kuukauden ikäinen vielä nimetön urosorankivauva on ensimmäinen omassa lajissaan.

Orankivauvasta pelastus koko lajille

Hedelmöitys ja oranginpoikasen syntymä ovat osa tarhan projektia, jossa tarkoituksena on lisätä eri lajien kantojen geneettistä monimuotoisuutta sekoittamalla sekä eri eläintarhojen eläinten että luonnonvaraisten eläinten perimää keskenään. Maggien poikasen isä on samassa tarhassa elävä Patrik-uros. Keinohedelmöitystä on tarkoitus yrittää seuraavaksi tarhan toisella naarasorangilla, joka nyt seuraa tarkasti Maggieta ja miten se huolehtii poikasestaan.

Orangeille lajina keinohedelmöityksen onnistuminen voi olla erityinen onnenpotku. Luonnossa orankeja elää vain kahdella Kaakkois-Aasian saarella, Sumatralla ja Borneolla, missä niitä uhkaavat muun muassa salametsästys ja metsähakkuut.

Ihmisten toiminnan lisäksi orankikantojen uhkana ovat niiden lajiominaisuudet. Ne saavuttavat sukukypsyyden verrattain myöhään, saavat yleensä vain yhden poikasen kerrallaan ja poikasten syntymän välillä voi olla useampikin vuosi. Juuri orankien hidas lisääntymistahti tekeekin niistä erityisen haavoittuvaisia ulkoisille uhille.

Eri saarien orangit kuuluvat omiin lajeihinsa ja Borneolla orankeja arvioidaan olevan ehkä vain vähän yli 40 000 eläintä ja Sumatralla vain alle 8 000. Sata vuotta sitten kannan arvioidaan olleen yli 230 000 eläintä.

Palmuöljyplantaasien ja maanviljelyksen leviäminen orankien asuinalueille sekä salametsästys ja orankien laiton kauppa saattavat joidenkin asiantuntijoiden mukaan hävittää maailman suurimman puissa elävän nisäkkään luonnonvaraiset kannat 25 vuodessa.

Lähteet: Yle Uutiset