Järvilohen ja -taimenen pyyntiin myönnetty niukasti poikkeuslupia Etelä-Savossa

Neljällä eteläsavolaisella koskella saa kalastaa 10 senttiä lain vaatimaa pienempiä kaloja.

Etelä-Savo
Radiolähettimellä varustettu järvilohi
Aurora Hatanpää

Järvilohen ja järvitaimenen pyynti kiinnostaa Etelä-Savossa tiukasta alamitasta huolimatta. Järvilohen ja järvitaimenen on lain mukaan oltava vähintään 60 senttimetrin mittaisia, jotta niitä saa kalastaa. Viisi vesialuetta on hakenut poikkeuslupaa, jotta ne saisivat kalastaa lain vaatimaa pienempiä kaloja.

Neljä yritysvetoista koskikalastuspaikkaa on saanut luvan kalastaa järvilohta ja -taimenta 50 senttimetrin mittaisena. Poikkeusluvat on myönnetty Karvionkoskelle Heinävedelle, Huutokoskelle Joroisiin, Nykälänjoelle Haukivuoren ja Pieksämäen suunnale ja Rävykoskelle Juvalle. Koskissa ei ole taimenen luontaisia lisääntymisalueita.

Sen sijaan Puruvedelle haettu lupa hylättiin. Puruveden kalastusalue haki rasvaeväleikatun järvilohen ja -taimenen alamitan laskemista 50 senttimetriin. Poikkeuslupaa ei myönnetty, sillä Puruvesi soveltuu sekä vedenlaadun että ravintovarojensa puolesta erinomaisesti lohikalojen kasvuun.

Sekä luonnonlohikalojen että istutettujen lohikalojen suurin menestymisen este on niiden liian tehokas pyynti. 60 senttimetrin alamitan tarkoituksena on turvata luonnonvaraisena esiintyvän uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen ja äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen säilyminen. Kun kalastus kohdistuu uhanalaiseksi määriteltyihin kalalajeihin, on kalastuksen oltava selkeästi ja tiukasti säänneltyä, Etelä-Savon ELY-keskuksesta kerrotaan.

Eteläsavolaiset ovat kuitenkin hakeneet poikkeuslupia järvilohen ja -taimenen pyyntiin verrattain maltillisesti, sillä esimerkiksi Pohjois-Savossa poikkeuslupia on haettu lähes puoleen kalastusalueista.