Maavoimien uusi komentaja: Ilmatorjunnan ja panssaritorjunnan asehankintoihin lisää rahaa

Maavoimien uuden komentajan Seppo Toivosen mielestä puolustusvoimien investointien säilyttäminen nykytasollaan johtaisi nykyisen puolustuskyvyn väistämättömään rapautumiseen. Toivosen mukaan vahvistusta kaipaavat erityisesti ilmatorjunnan ja panssaritorjunnan asehankinnat.

Kotimaa
Maavoimien komentaja (1.7.2014) Seppo Toivonen
Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen aloittaa tehtävässään 1.7.2014. Toivonen peri tehtävän kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärveltä tänään Mikkelissä järjestetyssä vaihtokatselmuksessa.

Maavoimien uusi komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen arvioi 1. heinäkuuta alkavan komentajakautensa päämäärien liittyvän puolustusvoimauudistuksen loppuun saattamiseen, toiminnan tason palauttamiseen ennalleen sekä maavoimien verkottumiskyvyn vahvistamiseen. Koko puolustusvoimien suurin haaste on Toivosen mielestä kuitenkin materiaalihankintojen taso.

– On selvää, että materiaali-investointien taso on jäämässä vaarallisen alhaiseksi. Jo valtioneuvoston taannoiseen selontekoon kirjattiin puolustusvoimien näkemys siitä, että puolustusvoimien määrärahojen tulisi nousta noin 150 miljoonaa euroa. Puolustusbudjetin koko tietysti ratkaisee, tämähän nostaisi puolustusbudjettia.

Nykytaso materiaali-investoinneille on 500 miljoonaa euroa vuodessa.

– Enemmänkin maavoimien puolella on kysymys siitä, että kyettäisiin vahvistamaan erityisesti ilmatorjunnan ja panssaritorjunnan asehankintoja. Ei uusia järjestelmiä, vaan se, että jo suunniteltuja hankintoja voitaisiin toteuttaa laajempina kuin nyt on ajateltu, toteaa Toivonen.

Yksityiskohtaisemmin Toivonen ei suostu tarpeellisina kokemiaan hankintoja erittelemään.

– Siinä mennään sodan ajan suunnitteluun ja asejärjestelmien kokonaismääriin, joten en niihin yksityiskohtiin voi mennä. Mutta se on selvää, että näillä nykyisillä määrärahakehyksillä määrät jäävät kovin alhaisiksi.

Sinällään Toivosen mukaan rahoitusta ei tarvita uusiin hankintoihin, vaan siihen, että kyettäisiin toteuttamaan suunnitellut hankinnat niin, että ne vahvistaisivat riittävästi maan puolustuskykyä. Jo kaluston vanheminen tietää rahareikiä vuosikymmenen lopun lähestyessä.

Toivonen on palvellut vuodesta 2010 erityistehtävässä Pääesikunnassa johtamassa puolustusvoimauudistuksen suunnitteluryhmää. Uudistuksen tavoitteena on säästää 825 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Meneillään olevat uudistukset ja toive materiaalihankintojen lisäämisestä eivät Toivosen mukaan ole ristiriidassa. Toivonen luonnehtii tilannetta pikemminkin merkittäväksi korjausliikkeeksi.

– Kaikkea tehdään siinä ajassa ja voimassa olevien päätösten puitteissa. Puolustusvoimauudistuksessahan me sopeudumme ensisijaisesti meille määriteltyyn alempaan määrärahakehykseen, joka on tarkoittanut 2100 tehtävän vähentämistä puolustusvoimissa. Rauhan ajan kokonaisuuden me saamme toimimaan kustannustehokkaasti, mutta investointitaso sodan ajan materiaaleihin jää kovin alhaiseksi.

"Jalkaväkimiinat korvaavat järjestelmät riittäviä"

Keskustelu jalkaväkimiinoista luopumisesta ei poliittisessa kentässä ole laantunut. Viimeksi kokoomuksen puoluekokous linjasi, että Suomen pitäisi irrottautua Ottawan sopimuksesta. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö on todennut, että miinoja ei voi korvata. Hänen mielestään niiden myötä poistuvaa suorituskykyä voidaan vain paikkailla eri järjestelmillä. Maavoimien uusi komentaja Seppo Toivonen muistuttaa, että korvaavien järjestelmien luomisessa ollaan kuitenkin pitkällä.

– Valtionjohdon päätökset jalkaväkimiinoista on tehty jo vuosia sitten. Meillä siihen liittyvät korvaavat ohjelmat ovat jo hyvässä vauhdissa, joten siinä mielessä puolustusvoimilla ei ole tarvetta palata siihen asiaan. On tietysti valtionjohdon asia, mitä päätöksiä asiassa tehdään, toteaa Toivonen.

– Yhtä korvaavaa järjestelmää ei ole, vaan se on erilaisten kokonaisuuksien summa. Lennokit sopivat tähän kokonaisuuteen aivan erinomaisen hyvin. Ne tuovat esimerkiksi joukoille paremman tilannetietoisuuden.

Mikkelin Karkialammella pidettiin maanantaina aamupäivällä pienimuotoinen vaihtokatselmus, jossa kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi luovutti maavoimien komentajan tehtävät kenraaliluutnantti Seppo Toivoselle. Jyväsjärvi siirtyy puolustusvoimien sotatalouspäälliköksi 1. heinäkuuta.

– Minullahan on muutosjohtajan leima, mutta nyt ollaan puolustusvoimien uudistuksessa jo niin hyvässä vaiheessa, että minun tehtäväni on enemmänkin varmistua siitä, että tämä uudistus viedään loppuun. Luonnollisesti kaikki mikä liittyy valmiuteen, sodan ajan suorituskykyyn, on jatkuvasti sellaista, mitä pitää arvioida, joten muutosjohtajuudellekin on varmaan tilaa.

Tarkennettu 1.7.2014 klo 15.22: Jussi Niinistö on todennut, että miinoja ei voi korvata. Aiemmin jutussa luki, että Niinistö on arvostellut jalkaväkimiinat korvaavia järjestelmiä.