Uiton jälkiä aletaan taas siivota

Uiton jälkien siivous jatkuu vihdoin Kemijoella. Urakka on ollut pysähdyksissä valituskierteen takia vuosia, mutta perkaustöihin päästäneen jo ensi kesänä.

Kotimaa
Kemijoen pohjan tilannetta selvitetään kaikuluotaamalla tänä kesänä.
YLE / Tiina Rantamartti

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hiljattain kaikki uiton jälkien korjauksesta tehdyt valitukset, joten Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2006 tekemä päätös sai lainvoiman.

– En ole itse asiassa yllättänyt, koska näin saattoi ounastella alemman oikeusasteen päätöksen perusteella, luonnehtii Kemijoen uittoyhdistyksen toimitsijamies Jari Rantamaula

Tämä tarkoittaa, että uiton jälkiä aletaan puhdistaa Rovaniemen ja Kemimaan Isohaaran välisellä alueella. Se on vielä epäselvää, miten tarkasti joen pohja käydään läpi.

Tarkempia ohjeita odotetaan

Edessä on neuvottelurupeama uittoyhdistyksen ja Lapin ELY-keskuksen välillä siitä, sillä sitä edellyttää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös.

AVI on määrännyt, että uiton jälkien siivous tulee suorittaa ELY-keskuksen antamien lähempien ohjeiden mukaan.

– Otamme piakkoin yhteyttä ELY-keskukseen ja sovitaan tapaamisesta, että millaisia näkökohtia heillä on työn suorittamisen suhteen, myöntää Rantamaula.

Aluehallintoviraston antamassa päätöksessä todetaan, että Kemijoen uittoyhdistyksen on poistettava loput kalastusta ja vesistön käyttöä haittaavat uppopuut ja uittojätteet aliselta Kemijoelta.

Rantamaulan mukaan rajaksi on asetettu seitsemän metriä, sitä alempaa puita ei tarvitse poistaa.

Rahaa on, mutta riittääkö se

Kemijoen uittoyhdistys on tuonut ilmi pitkin valituskierrettä, että sillä ei ole rahaa käydä joen pohjaa läpi tukki toisensa perään.

Uittoyhdistyksen lisäksi Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitti Keminmaan Liedakkalan osakaskunta, joka vaati uppotukkien poistamista kokonaan omistamaltaan vesialueelta.

– Rahan riittäminen on kiinni siitäkin, miten tarkkaa puhdistamista meiltä edellytetään ja siitä sovitaan neuvotteluissa Lapin ELY-keskuksen kanssa, painottaa Rantamaula.

Uittoyhdistys on arvioinut, että koko Ala-Kemijoen uittosäännön alueella uppotukkien nostaminen maksaisi noin yhdeksän miljoonaa euroa. Samalla se on todennut, etteivät yhdistyksen käytettävissä olevat varat riitä laajamittaisiin uppopuiden nostotöihin.

– Toki sukanvarressa on jotakin, mutta varallisuuden tarkempaa määrää en halua kertoa näin julkisesti. Mutta olemme raportoineet siitä viranomaisille ja heillä asia on tiedossa, päättää Rantamaula.

Uittoyhdistyksen mukaan se on nostanut puuta Kemijoesta uiton päättymisen jälkeen lähes 100 000 kuutiometrin verran ja tämä on maksanut yli 2,3 miljoonaa euroa.

Pääosa uppopuista on nostettu Kemijokisuulta ja Isohaaran altaalta.