Nuoret aikuiset ottavat kalliita matkailurokotteita aiempaa enemmän

Tietoa tarpeellisista rokotuksista ja lääkkeistä etsitään aktiivisesti netistä sekä esimerkiksi opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavasta YTHS:stä.

Kotimaa
Rokotus.
Filip Singer / EPA

Opiskelijoiden valtakunnalliseen matkailupalveluun tulee vuosittain noin 3 000 yhteydenottoa, kertoo Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n matkailutiimin terveydenhoitaja Eija Rautiainen.

– Opiskelijat ovat aika hyvin tietoisia siitä, että matkalle tarvitaan rokotuksia. Opiskelijat perinteisesti matkustavat paljon, osa lähtee opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun tai tekemään gradua ulkomaille, ja monenlaisiin kohteisiin. Osa ottaa yhteyttä tosin melko myöhään matkalle lähtiessään, vaikka rokotusten ottamisessa ohjeemme on että kaksi kuukautta ennen matkaa olisi hyvä ottaa yhteyttä. Osa rokotteista vaatii useamman annoksen, ja siksi aikaa on syytä varata, Rautiainen sanoo.

Matkailurokotteita myös lähiseudun matkoille

Monen nuoren aikuisen reissukohde on edelleen Aasia, mutta YTHS:ssä on huomattu että myös erilaiset Afrikan kiertomatkat yleistyvät.

Rokotuksia tarvitaan kuitenkin kaukomaiden lisäksi myös joillekin Euroopan matkoille, muun muassa hepatiittien takia ja puutiaisaivokuumeen torjuntaan niin Baltiassa kuin Keski-Euroopassakin.

Jonkinlainen hepatiittirokote on rokotevalmistajan mukaan jo arviolta 60 prosentilla suomalaisista aikuisista. Osalla rokotesarja on kuitenkin jäänyt kesken, jolloin suoja ei ole kattava.

YTHS:ssä yhdistettyä hepatiitti A- ja B-rokotetta pistetään vuosittain yli 7 000 kertaa. Kallista Japanin aivotulehdusrokotetta otetaan vuosittain parituhatta, mikä on tuplasti enemmän kuin viisi vuotta sitten.

– Rokotukset suojaavat tietyiltä taudeilta, mutta lisäksi muistutamme muista matkailun riskeistä. Ruoan ja juoman suhteen on oltava tarkkana ja hyttyset levittävät maailmalla erilaisia tauteja esimerkiksi denguekuumetta, Japanin aivotulehdusta ja malariaa, joten hyttystorjunta on tärkeää. Myös liikenne, sukupuolitaudit ja päihteet ovat opiskelijankin matkailuriskejä, Eija Rautiainen summaa.

Moninaiset matkakohteet vaativat sekä lähtijältä itseltään että terveydenhuollon työntekijöiltä jatkuvaa tietojen päivittämistä.

Rokotteiden suunnitteluun vaikuttavat kohteen lisäksi muun muassa matkan kesto, aktiviteetit ja olosuhteet.

Rokotusvastaisuutta ei Rautiaisen mukaan ole havaittavissa, mutta malarialääkkeisiin suhtaudutaan skeptisemmin.

– Opiskelijoilla on pelkoja sivuvaikutuksista, mutta niistä keskustellaan ja malaria-alueille lääkkeitä kyllä suositellaan.

Nuoret eivät nipistäisi matkalääkkeistä

Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen nuoret eivät säästäisi rokotusostoksissa.

– Kyllä minusta jos on varaa sijoittaa matkaan useita satoja euroja, niin on silloin varaa ostaa muutaman kympin, satasen rokotekin. Itse ainakin haluan minimoida riskit, sanoo opiskelija Jan Falk.

– Olen ottanut useita rokotuksia, kun matkasin Tansaniaan pari vuotta sitten. Ainakin hepatiittirokotukset taisi olla, samoin keltakuume – monia joka tapauksessa, kertoo puolestaan 21-vuotias Milla Piispa.

Sen sijaan ajatus rokotusten ottamisesta Euroopan-matkaa varten tuntuu monesta uudelta.

– En kyllä ehkä Euroopan sisäistä matkaa varten lähtisi selvittelemään, tarvitaanko rokotuksia. Eksoottisimpiin maihin kyllä, pohtii parikymppinen Elisa Tromberg.