Vakoilu ehkä haitannut Suomea neuvotteluissa

Tietomurrot ulkoministeriössä ovat mahdollisesti aiheuttaneet kansallista haittaa. Useat muut läntisen Euroopan ulkoasiainhallinnot ovat joutuneet samantyyppisen vakoilun kohteeksi kuin Suomi, kertoi ulkoministeriö tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona. Maita on vakoiltu vuosia.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari (vas.) ja ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund Helsingissä 2. heinäkuuta 2014 tiedotustilaisuudessa, jonka aiheena ovat ministeriöön kohdistuneet tietomurrot. Kuva: Jussi Nukari / LEhtikuva

Ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund oli haluton kertomaan, mitkä muut maat Belgian ja Suomen lisäksi ovat olleet urkinnan kohteena. Hänen mukaansa tietomurroissa viedyistä tiedoista on voinut koitua Suomelle haittaa eri neuvotteluissa. Saman suuntaisesti arvioi Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

– Kyllä tästä  potentiaalisesti vahinkoa on aiheutunut, Pelttari sanoo.

Valtiosihteeri Peter Stenlund ei kertonut yksityiskohtia esimerkiksi neuvottelujen osapuolista tai sisällöstä. Stenlund oli niin ikään vaitonainen siitä, mitä maata tai maita vakoilusta epäillään. 

– Taho tietää, että tässä vaiheessa tiedämme, Stenlund kuvaili.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ei myöskään raottanut salaisuuden verhoa vaan lähinnä kertasi Supon aiemmin keskiviikkona julkaiseman tiedotteen sisältöä.

Ministeriön mukaan vuotokohdat on tilkitty

Supon Antti Pelttarin mukaan ulkoministeriöstä vakoillun aineiston määrä on merkittävä. Uusia vakoiluyrityksiä on huomattu epäiltyjen tapausten jälkeen, mutta tällä kertaa suojaus on pitänyt, Peter Stenlund ulkoministeriöstä kertoo.

–  Tietomurron seurauksena syntyneet tietovuodot on tukittu siltä osin kuin ne on kyetty tunnistamaan.

Esitutkinnan mukaan tietomurtoihin ei ole sotkeutunut ulkoministeriön omaa henkilökuntaa, Pelttari vastasi kysymykseen mahdollisesta "myyrästä" ministeriössä.

Syyllistä vaikea saada tilille

Valtiosihteeri Stenlundin mukaan vääriin käsiin joutuneet tiedot olivat turvallisuusluokitukseltaan niin sanotun alimman tason aineistoa. On kuitenkin mahdollista, että salaista aineistoa on voinut päätyä vakoiljoille. Molemmissa tutkituissa rikoksissa ulkoministeriön järjestelmiin oli asennettu haittaohjelma, joka lähetti tietoa ulkomailla palvelimille ja lopulta tekijöiden käyttöön.  Jälkimmäisessä eli epäillyssä törkeässä vakoilussa haittaohjelma oli Supon Pelttarin mukaan pantu päivystämään ulkomaisen viranomaisen ylläpitämälle sivustolle.

– Se tunnisti sopivan vierailijan ja lähetti viruksen, sittemmin haittaohjelman työasemalle palaavan tietoliikenteen mukana, Pelttari selventää urkinnan käytännön toteutusta.

Valtion tai valtioiden sekaantuminen vakoiluun panee Pelttarin mukaan tutkijat koville.

– Kyse on rikostutkinnasta, jolloin tuomioistuinprosessin täytyisi kyetä yksilöimään henkilö, joka on rikoksen takana. Tämä muodostaa tietoverkkovakoilussa aikamoisen haasteen viranomaiselle.Varmasti jos kyettäisin esittämään täysin aukoton näyttö syyllisyydestä, totta kai saatettaisiin tuomioistuinkäsittelyyn ja syyteharkintaan, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi.

Juttua on tarkennettu klo 18.55. Viimeisen väliotsikon jälkeen lisäys, ettei salaisen tiedon päätymistä vakoilijoille voida täysin sulkea pois.