Pahin kyykesä on vielä edessä

Kyyt ovat pysyneet poissa ihmisten ilmoilta alkukesällä. Puutarhuri ja tutkija uskovat käärmeiden kuitenkin ryömivän esiin säiden lämmetessä.

Kyykäärme. Kuva: Yle

Lahden Kaarlaaksossa käärmeet purivat viime kesänä useita alueen asukkaita. Kaupungin puutarhaväki hälytettiin avuksi, jotta käärmeiden elämiselle otolliset heinikot saatiin mataliksi.

Tänä vuonna tilanne on ollut vuodentakaista rauhallisempi.

– Keväällä kyitä näkyi enemmän, mutta kesä on ollut rauhallisempaa. Muutamia kyitä on näkynyt lenkkipoluilla. Puremilta on vielä vältytty tänä kesänä, kaupunginosassa perheineen asuva Suvi Veltheim kertoo.

Lahden kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen vahvistaa Veltheimin näkemyksen. Asukkaat eivät ole kesän aikana ottaneet yhteyttä.

– Kaarlaakson lisäksi Pesäkallion alueella on ollut ongelmia kyiden kanssa aiempina vuosina. Ehkä kyyongelmat ovat tänä kesänä vasta edessä. Varsinkin, jos sää lämpenee.

Turun yliopistossa tutkijana toimiva Pälvi Salo laskee vähentyneet kyyhavainnot huonon sään piikkiin. Kyy voi elää jopa kolmikymppiseksi, joten nopeat ja suuret kannanvaihtelut eivät ole todennäköisiä.

– On mahdollista, että kyyhavainnot ovat vähentyneet sään vuoksi. Kyykannan kokokin vaihtelee, mutta ei mitenkään erityisen radikaalisti.

Paniikkia ei lietsota

Lapsiperheiden suosimalla Kaarlaakson asuinalueella ei panikoida kyiden vuoksi. Tarkkana täytyy kuitenkin olla, sanoo kolmisen vuotta perheineen alueella asunut Jonna Haapsaari.

– Vanhemmat lapset tunnistavat käärmeet ja osaavat varoa niitä, mutta pikkulapsille se on vaikeampaa.

Lahden Kaarlaaksossa asuvat Suvi Veltheim sekä Jonna ja Aurora Haapsaari eivät ole kohdanneet kyitä yhtä usein kuin viime kesänä. Kuva: Erno Laisi / Yle

Veltheim kertoo, että viime kesän runsas käärmepopulaatio aiheutti liiallistakin pelkoa.

– He eivät halunneet enää leikkiä metsässä. Tänä kesänä lapset eivät ole käärmeistä juuri puhuneet ja leikitkin ovat palanneet metsiin. Kalliolle on tehty majakin, hän naurahtaa.

Metsässä ei kuitenkaan leikitä ilman kumisaappaita. Muutenkin alueen asukkaat ovat varautuneet mahdollisiin kyiden puremiin. Allergialääkkeet ja kyypakkaukset löytyvät kotoa, Veltheim ja Haapsaari kertovat.

Käärmetutkija Pälvi Salo tekee selväksi sen, ettei kyynpuremien kanssa ole leikkimistä.

– Hätänumeroon pitää soittaa rohkeasti. Vaikka kyyn myrkky ei itsessään aiheuttaisi pahaa, puremasta mahdollisesti seuraava allerginen reaktio voi olla hengenvaarallinen. Varsinkin pienten lasten kärsimiin puremiin tulee suhtautua vakavasti.

Tutkija: Kyytä tulee kunnioittaa ja sen tappamista välttää

Kyiden pelkääminen on osin aiheellista, mutta jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa käärmeen kohtaamisen seurauksiin, käärmetutkija korostaa.

– Terve kunnioitus kyytä kuten muitakin villieläimiä kohtaan on paikallaan. Ei kyitä tarvitse pelätä, mutta varuillaan kannattaa olla.

Kyy pyrkii luonnostaan välttelemään ihmistä. Ei se ole mikään pusikossa ihmisiä vaaniva peto.

Pälvi Salo

– Kyy pyrkii luonnostaan välttelemään ihmistä. Ei se ole mikään pusikossa ihmisiä vaaniva peto.

Veltheim ja Haapsaari ovat ohjeistaneet lapsiaan ilmoittamaan aina, jos he näkevät käärmeen. Melko usein ihimiset lätkivät kyyn hengiltä, vaikka sitä tulisi tutkijan mukaan välttää. Rauhoitettu kyy ei kuitenkaan ole.

– Virallisen ohjeistuksen mukaan käärme tulisi ottaa kiinni ja kuljettaa parin kilometrin päähän.

Veltheim ja Haapsaari tietävät, että kyyn tappaminen ei ole suositeltavaa. Käytännön tilanteet voivat kuitenkin saada ihmiset käyttäytymään toisin, he muistuttavat.

Kodin tai mökin pihalta löytyvän käärmeen elämä päättyy edelleen usein lapion kolautukseen.

– Käärmeen tappaminen on reaktio, joka on ihmisissä syvällä. Luonnonsuojelijat suosittelevat, ettei käärmeitä tapettaisi, Lahden kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen sanoo.