Pelko: tulevaisuuden sukupolvet jäävät ilman tehokkaita antibiootteja

Suomessa käytetään avoterveydenhuollossa vuosittain 3 miljoonaa antibioottikuuria. Erityisesti lapset ovat antibioottien suurkuluttajia. Asiantuntijoiden huolena on se, purevatko antibiootit enää tuleviin sukupolviin.

Kotimaa
Terveysviranomaiset vetoavat terveydenhoidon ammattilaisiin, etteivät he kirjoittaisi aiheettomasti reseptiä antibiootteihin.
Terveysviranomaiset vetoavat terveydenhoidon ammattilaisiin, etteivät he kirjoittaisi aiheettomasti reseptiä antibiootteihin.Kuva: Ludovic Di Orio / Goodshoot.com

Turha antibiootti on sanapari, joka on jo pitkään ollut lääkäreiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden huulilla. Antibiootit ovat välttämättömiä, henkiä säästäviä lääkkeitä, mutta niihin liittyy myös suuria riskejä.

Turun yliopiston bakteeriopin professori, lääkäri Pentti Huovinen on tutkinut antibiootteja jo 30 vuoden ajan. Huovisen mukaan antibiootit tappavat myös ihmiselle tarpeellisia hyviä bakteereja. Toinen ongelma on se, että antibiootit tekevät tietyistä bakteereista vastustuskykyisiä, jolloin antibiootit eivät enää tehoa.

Pelko on siis se, että tulevilla sukupolvilla ei enää ole käytössään tehokkaita antibiootteja.

– Oikeastaan kaikkien infektiolääkäreiden huolena on se, että potilaat joudutaan ottamaan sairaalaan, koska ainoastaan siellä käytettävät antibiootit ovat tulevaisuudessa tehokkaita.

Miksi turhia kuureja määrätään?

Suomessa käytetään avoterveydenhuollossa vuosittain 3 miljoonaa antibioottikuuria. Suurin syy niin sanottujen turhien antibioottikuurien määräämiselle on tarpeeksi kehittyneen diagnostiikan puute. Vielä ei ole olemassa kyllin nopeaa taudinaiheuttajatestiä, jolla saataisiin selville pureeko esimerkiksi lapsen välikorvantulehdukseen antibiootti, itsehoito vai jokin muu lääke.

Suomalainen yritys ArcDia International Oy on kuitenkin hiljattain tuonut markkinoille entistä nopeamman taudinaiheuttajatestin. Se on tällä hetkellä käytössä muun muassa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sekä Kymenlaakson keskussairaalassa. Laite on käytössä myös useassa kymmenessä sairaalassa ullkomailla.

– Laitteen etu on sen nopeus. Se antaa parissakymmenessä minuutissa tiedon taudinaiheuttajasta, lähinnä viruksista. Näin pystytään entistä nopeammin sulkemaan pois antibiootin tarve, Huovinen kertoo.

Vielä tehokkaampaa diagnostiikkaa tarvittaisiin. Myös EU-rahasta on viime vuosina jaettu suuri osuus diagnostiikan kehittämiseen.

Antibiooteilla voi olla vakavia seurauksia

Erityisesti lapset ovat antibioottien suurkuluttajia. Huovisen mukaan lapsille määrättyjen antibioottikuurien taustalla on hyvin usein virus, johon antibioottia ei tarvittaisi.

– Alle 1-vuotiaille annetut antibioottikuurit tutkimusten mukaan todennäköisesti häiritsevät enemmän normaalin bakteeriston toimintaa kuin myöhemmällä iällä syödyt kuurit.

Tutkimuksissa on myös todennettu, että jos lapsi saa elämänsä aikana seitsemän antibioottikuuria tai enemmän, hänellä on jopa nelinkertainen riski sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen, Crohnin tautiin.

– Tauti voi olla hyvinkin invalidisoiva. Myös antibioottikuurien yhteydestä astmaan on puhuttu paljon, Huovinen sanoo.

Lääketeollisuus ry:n asiantuntija Mia Bengtström on samoilla linjoilla Huovisen kanssa.

– Turhat antibiootit ovat kestopuheenaihe myös lääketeollisuudessa. Paljon keskustellaan myös siitä, että potilaat täytyisi saada syömään antibioottikuurinsa loppuun, mikäli kuureja määrätään, Bengtström toteaa.

Bengtström korostaa myös antibioottien tarpeellisuutta.

– Täytyy muistaa, että valtaosa ihmisistä saa kuitenkin antibiootteja tarpeeseen ja hyvin vakaviin infektioihin.

Kehitysmaissa antibiootteja saa ilman reseptiä

Suomessa antibiootteja ei Bengtströmin mukaan juurikaan valmisteta ja muutoinkin valtaosa Suomessa käytetyistä lääkkeistä tuodaan muualta.

– Uusia antibiootteja tulee aika vähän ja kun tulee, niin niitä täytyy säästää pahimpiin tapauksiin. Se on tietysti ongelma lääkkeen kehittäjille, Bengtström jatkaa.

Suomessa antibiootteja ei käytetä yhtä paljon turhaan kuin muualla maailmassa. Etelä-Euroopan maissa käytetään jopa kolme kertaa enemmän antibiootteja kuin vaikkapa Hollannissa, jonka kanssa Suomi on kuurien määrässä suurinpiirtein samalla tasolla.

– Kehitysmaissa antibiootteja saa apteekista ilman reseptiä. Sitä on perusteltu sillä, että kehitysmaissa ei ole riittävästi lääkäreitä eikä ihmisiä voi pitää tällaisen "ihmelääkityksen" ulottumattomissa, Huovinen kertoo.

Alan asiantuntijat ovat Huovisen mukaan hyvin yksimielisiä antibioottien turhan käytön haitallisuudesta.

– Enemmänkin ollaan yhdessä tuskastuttu siitä, että miten asia saataisiin ratkaistua tai ainakin tilannetta parannettua.