1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Venäläinen lukki matkusti rekalla Suomeen: "Iso, vihreä ja piikikäs"

Suomeen on rantautunut uusi lukkilaji. Lukkihavainnon teki ludeharrastaja, joka oli nähnyt erikoisen näköisen lukin puunrungolla. Kyseessä ei ollut vain yksittäinen lukki, vaan lukkeja asusteli pienellä alueella useampiakin.

Kotkasta löytynyt lukki on piikikäs ja vihreä. Kuva: Annika Uddström

Suomeen on rantautunut uusi lukkilaji. Kotkan Hallasta viime vuoden elokuussa löytynyt_ Lacinius dentiger_ -niminen lukkilaji on varsin suurikokoinen.

– Se on varsin erikoisen näköinen, oliivinvihreä ja hyvin piikikäs, kuvailee Suomen ympäristökeskuksen tutkija Annika Uddström.

Uddström kertoo, että lajin naaraan ruumis voi olla lähes sentin mittainen. Kokoa lisäävät vielä lukeille ominaiset pitkät jalat. Koiraat ovat naaraita noin puolet pienempiä.

Lukkihavainnon teki ludeharrastaja, joka oli nähnyt erikoisen näköisen lukin puunrungolla. Lukin löytänyt henkilö otti lukista valokuvan ja lähetti sen tutkija Veikko Rinteelle Turun yliopistoon.

Uddström ja Rinne totesivat kuvan perusteella, että kyseessä oli Suomessa uusi lukkilaji. He myös kävivät varmistamassa havainnon paikan päällä Kotkassa. Uddström kertoo, että kyseessä ei ollut vain yksittäinen lukki, vaan lukkeja asusteli pienellä alueella Hallassa useampiakin.

Lukki on luultavasti matkustanut jäniksenä puukuormassa Venäjältä

Annika Uddström arvelee, että lukit ovat tulleet Suomeen todennäköisesti puutavaran mukana Venäjältä. 

– Sellaisiin paikkoihin, missä on paljon rahtiliikennettä, kulkeutuu helposti uusia lajeja. Uddström toteaa.

Jotkut lukeista ovat täysiä petoja, ja ne syövät itseään pienempiä selkärangattomia.

Annika Uddström

Kotkasta löydettyä lukkilajia esiintyy nimenomaan Venäjällä. Uddström kertoo, että heillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, missä lajia lähimmillään Venäjällä esiintyy, koska Venäjältä on heikosti saavilla tietoa lukeista.

Uddström ei osaa vielä sanoa, voiko Kotkasta löytynyt lukkilaji aiheuttaa uudessa ympäristössään mitään erityistä. Uddström kertoo, että jotkut uusille alueille kulkeutuvat lajit ovat täysin harmittomia, ja niille löytyy sieltä oma paikkansa. Uddström kuitenkin jatkaa, että uuden lajin tullessa jollekin alueelle on aina riski, että ne syrjäyttävät joitain alueella entuudestaan eläviä lajeja.

– Jotkut lukeista ovat täysiä petoja, ja ne syövät itseään pienempiä selkärangattomia. Toisille lukkilajeille kelpaa myös kasviravinto, Uddström kertoo.

Uddström kertoo esimerkkinä, että Ahvenanmaalta löytynyt uusi lukkilaji on syrjäyttänyt Keski-Euroopasta pohjoiseen levitessään alkuperäisiä lukkilajeja.

Uusia lajeja voi löytyä vielä lisää

Suomesta on löytynyt viime vuosina kolme muutakin uutta lukkilajia. Yksi näistä löydettiin Imatralta ja loput Ahvenanmaalta.  Löytöjen myötä Suomessa tavattujen lukkien lajimäärä on noussut viiteentoista. Suomesta on löydetty myös yksi uusi valeskorpionilaji, mutta sen löydön tarina on varsin erikoinen.

Valeskorpionilaji Microbisium suecicum löytyi jo 60-luvulla Ahvenanmaalta, mutta löytäjä ei ikinä kertonut löydöstään julkisesti. Lukki löytyi uudelleen vasta vuonna 2012 kun Luonnontieteellisen keskusmuseon valeskorpionikokoelma käytiin läpi. Löydös nosti valeskorpionilajien määrän Suomessa seitsemääntoista.

Uddström kertoo, että uusia lajeja saattaa löytyä vielä lisää, koska Suomen lähialueilla esiintyy useita lukki- ja valeskorpionilajeja, joita voisi hyvin esiintyä Suomessakin. Suomen ympäristökeskus pyytääkin havaintoja varsinkin mahdollisista uusista valeskorpionilajeista.

Lukkeja ja valeskorpioneja on viime vuosina tutkittu osana Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma Puttea. Lajiryhmistä on tekeillä määritysopas, joka valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.