Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä

Vain kolme prosenttia suomalaisista ajattelee, että kehitysyhteistyö on yhdentekevää. Taantuma on kuitenkin lisännyt epäilyksiä kehitysyhteistyön tehokkuudesta.

Kotimaa
Somali-tyttö osallistui opetukseen Dagahaleyn pakolaisleirillä Keniassa vuonna 2011.
Lähes 60 prosenttia suomalaisista arvioi, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä. Somali-tyttö osallistui opetukseen Dagahaleyn pakolaisleirillä Keniassa vuonna 2011.Dai Kurokawa / EPA

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet hyvin myönteisinä, selviää ulkoministeriön teettämästä tutkimuksesta. Jopa 82 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Näin ajattelevat erityisesti vihreiden, kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajat.

Vain kolme prosenttia pitää kehitysyhteistyötä yhdentekevänä ja 13 prosenttia melko vähämerkityksisenä. Perussuomalaisten kannattajat eroavat muista siten, että heistä lähes kolmasosa on tätä mieltä, kun muiden suurten puolueiden kohdalla luku on 14–18 prosenttia.

Suomalaisten mielestä rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Myös naisten aseman parantaminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistaminen koettiin tärkeiksi kehitysyhteistyön tavoitteiksi.

Kehitysyhteistyötä tukee kansalaisten mielestä ennen kaikkea yleinen moraali ja inhimillisyys. Suomalaisten mielestä kehitysyhteistyössä pitää keskittyä kaikkein tärkeimpiin maan kehitystä edistäviin perusasioihin, joista koulutus nousee ykkössijalle.

YK:n vuosituhattavoitteista tärkeimpänä pidetään äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamista. Toiseksi tärkeintä on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille ja kolmanneksi tärkeintä on sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistäminen.

Puolet kohentaisi Suomen taloutta ennen muiden auttamista

Tasan puolet kyselyyn vastanneista hoitaisi ensin maan oman talouden kuntoon ja suuntaisi huomion muun maailman avuntarvitsijoihin vasta, jos siihen on resursseja.

Erityisesti vuosia jatkunut taloustaantuma on hieman vähentänyt suomalaisten haluja nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja kohti 0,7 prosentin bkt-tavoitetta. Kun vielä viime vuonna 23 prosenttia suomalaisista olisi lisännyt kehitysyhteistyön määrärahoja, nyt niin tekisi enää 14 prosenttia vastaajista. Myös epäilykset kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta ovat lisääntyneet.

Lähes 60 prosenttia suomalaisista arvioi, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä. Joka neljäs ajattelee, että kehitysyhteistyöllä voidaan lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei saada aikaan pysyvää kehitystä.

Taloustutkimus teki tutkimuksen ulkoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusta varten haastateltiin toukokuussa 2014 tuhatta suomalaista. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina vastaajien kotona osana Taloustutkimuksen valtakunnallista CAPI Omnibus -tutkimusta.