Naisten körttipuvun juuret löytyvät Pariisin huippumuodista

Seinäjokelainen tekstiilialan opettaja Riitta Linnola-Jokiranta havaitsi omistavansa ainutlaatuista tietoa naisten körttipuvun valmistuksesta, kun hän neljä vuotta sitten ilmoittautui osallistujaksi körttipuvun ompelukurssille.

Kotimaa
Riitta Linnola-Jokiranta esittelee naisten körttipukua.
Riitta Linnola-Jokiranta esittelee vastavalmistunutta naisten körttipukua.Yle

Käsi- ja taideteollisuusalaa opiskellut Riitta Linnola-Jokiranta kohtasi 30 vuotta sitten yllättäviä vaikeuksia naisten körttipukua käsittelevän päättötyönsä kanssa.

Sen paremmin Herättäjä-yhdistyksestä kuin Museovirastostakaan ei löytynyt tietoa puvun kaavoituksesta.

Lopulta Lapualta löytyi miesten körttipuvun valmistuksen taitanut vaatturi Sulo Mäkinen, jonka asiakkaan Niilo Ikolan kautta järjestyi kontakti naisten körttipuvun salat hallinneeseen lapualaiseen ompelija Kerttu Saariseen.

Tuolloin 70-vuotiaan Saarisen puheilla selvisi, ettei puvun kaavoja ollut edes olemassa.

- Körttiläisyyden mukaan olisi ollut liian maallista tai muodikasta tehdä vaatteita erillisten kaavojen mukaan. Pukuun tarvittavat kangaskappaleet piirrettiin kunkin asiakkaan mittojen mukaan suoraan kankaalle ja leikattiin, Riitta Linnola-Jokiranta selvittää.

Hän taltioi vuoden 1984 opinnäytetyöhönsä Kerttu Saarisen opastaman tavan naisten körttipuvun valmistuksen vaiheista ja myös laati puvulle puuttuvat kaavat.

Ompelukurssilainen rekrytoitiinkin opettajaksi

Linnola-Jokirannan nuorena opiskelijana hankkima tieto-taito tuli vuosien jälkeen tarpeeseen vuonna 2010, kun körttipukuseminaarin yhteydessä järjestetylle pukuompelukurssille lupautunut opettajakaan ei ollut kuin joskus nähnyt körttipuvun.

Kurssia puuhannut lapualainen Heli Karhumäki kertoi, että Rovaniemellä asuvalla 100-vuotiaalla Kerttu Saarisella olisi kaivattu osaaminen, mutta häntä ei tohdittu enää korkean iän vuoksi vaivata asialla.

Kurssin opettajapulma ratkesi siinä paikassa, kun selvisi että tarvittava tietous oli kurssilaiseksi ilmoittautuneella Linnola-Jokirannalla tallessa.

Körttipuvussa on körtit

Naisten körttipuku soveltuu miesten pukua paremmin omatoimiompelijoille ohuemman kankaan ja yksinkertaisempien työvaiheiden ansiosta.

- Aloittelijakin selvinnee naisten puvun teosta 4-5 päivässä, Linnola-Jokiranta arvioi.

Alunperin käsikudotusta villakankaasta valmistettu puku tehdään nykyään villakrepistä ja viskoosisatiinista. Asuun kuuluu alushame, liivihame, yläosa eli röijy sekä siniraitainen hartiahuivi. Körteiksi puolestaan nimitetään puvun lantio-osassa olevia taitoksia.

Muotivaatteesta rahvaan asun kautta juhlapuvuksi

Naisten körttipuku oli alunperin 1600-luvun Pariisin muotihuoneista lähtöisin oleva vaate, joka saavutti suosiota muun muassa Pietarissa. Suomeen asu rantautui noin vuosisadan myöhemmin, jolloin se ei enää ollut muotivaate vaan rahvaan asu.

Herännäisyyden tunnusasuksi se muotoutui 1800-luvun loppupuolella, kun herännäisväki ei mielinyt omaksua säätyläisten koristeellisempaa pukeutumistyyliä.

Puvun käyttötapa on vuosien saatossa muuttunut moneen kertaan. Ennen vanhaan körttipuvun käyttöön siirtyneet pitivät sellaista aina. Tänä päivänä asusta on tullut perinteitä kunnioittava juhlapuku.

- 30 vuotta sitten kirjoitin päättötyöni loppuun uskovani, että perinteinen körttipuku herää vielä joskus uudelleen käyttöön. Sellaisen teosta innostuneita onkin nykyään monia, Riitta Linnola-Jokiranta iloitsee.