Tiibetiläiset perivät muinaiselta ihmislajilta kyvyn oleskella korkeassa ilmanalassa

Tutkijoiden teoria on, että Afrikasta lähteneet nykyihmiset hankkivat jälkeläisiä Euraasiaa asuttaneiden denisovanihmisten kanssa.

Ulkomaat

Tiibetiläisten kyky oleskella korkealla vuoristossa on peräisin geenistä, jonka he ovat perineet denisovanihmiseltä, ihmislajilta, joka eli samoihin aikoihin neandertalinihmisen kanssa.

Uuden tutkimuksen mukaan tiibetiläisillä oleva hapen määrää veressä säätelevä geenimuunnos on peräisin denisovanihmiseltä. Sen ansiosta tiibetiläiset pystyvät oleskelemaan jopa yli 4 500 metrin korkeudessa. Muille ihmisille kehittyy yhtä korkealla monenlaisia terveysongemia

Denisovanihminen tuli nykytieteen tietoisuuteen vasta muutamia vuosia sitten, kun Altaivuorilla Siperiassa sijaitsevasta luolasta löydettiin kappale sormiluuta ja kaksi hammasta. Niiden perusteella kyettiin määrittelemään denisovanihmisen geeniperimä, joka eroaa sekä neandertalinihmisen että nykyihmisen perimästä.

Tiedelehti Sciencessä julkaistussa tutkimuksessa joukko tiibetiläisiä, kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia tutkijoita vertaili 40 tiibetiläisen ja 40 han-kiinalaisen perimää.

Tiibetiläisiltä löytyi EPAS1-geenin muunnos, joka säätelee veren hemoglobiinin tuotantoa. Yhdysvaltalaisprofessori Rasmus Nielsenin mukaan tutkijat saivat selvää näyttöä siitä, että geenimuunnos on peräisin denisovanihmiseltä.

Tutkijoiden teoria on, että Afrikasta lähteneet nykyihmiset hankkivat jälkeläisiä Euraasiaa tuolloin asuttaneiden denisovanihmisten kanssa. Heidän nykyiset jälkeläisensä kantavat geeneissään pientä perimää kymmeniätuhansia vuosi sitten kadonneelta ihmislajilta.