Rinne haluaa Eurooppaan vahvaa elvytystä

Valtiovarainministeri tukee Italian EU-puheenjohtajuuskauden tavoitetta. Rinteen mielestä EU:n on käytettävä kaikki mahdolliset keinot kasvun ja työllisyyden löytämiseksi.

Ulkomaat
Antti Rinne
Antti Rinne.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kun minihallitusneuvottelut ja 10 kuukauden pätkähalllituksen muodostaminen ovat nyt alta pois, on sosiaalidemokraattien puheenjohtajalla, valtiovarainministeri Antti Rinteellä aikaa siirtyä Brysseliin ministerikollegojen neuvottelupöytään. Maanantaina ja tiistaina valtiovarainministerit istuvat euroryhmä- ja ecofinkokouksissa.

Italian demarijohtaja, pääministeri Matteo Renzi nosti elvytyksen unionin päätavoitteeksi Italian otettua puheenjohtajavastuun puoleksi vuodeksi heinäkuun alusta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne tukee mieluusti tavoitetta. Hänen mielestään EU:n on käytettävä kaikki mahdolliset keinot kasvun ja työllisyyden löytämiseksi.

– Leikkauslinja ei ole tuottanut sitä tulosta, mitä on haluttu. Eurooppa on edelleen kriisissä. Nyt on tärkeää rakentaa kasvua ja työllisyyttä Eurooppaan. Se on myös suomalaisten tärkeä etu, koska meidän viennistämme menee 55 prosenttia Euroopan unionin alueelle ja nyt erityisesti viennissä on ollut ongelmia työpaikkojen suhteen Suomessa, Rinne sanoo.

Tällä viikolla julkistetut tuoreet Euroopan työttömyysluvut kuvastavat kuudetta vuotta jatkuvaa talouskriisiä ja kolmatta vuotta jatkuvaa taantumaa.

Euromaiden työttömyys on 11,6 prosenttia ja koko 28 maan EU:n 10,3 prosenttia. Vastaavasti 18,5 ja 25 miljoonaa eurooppalaista on työttömänä. Luvuissa on minimaalista laskua vuoden takaiseen, mutta Eurostatin mukaan kuudessa jäsenmaassa Suomi mukaan lukien työttömyys edelleen kasvoi, ollen Suomessa 8,5 prosenttia.

Kaikki keinot käyttöön

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on valmis ottamaan kaikki keinot käyttöön työllisyyden nostamiseksi Euroopassa.

– Täytyy käyttää näitä rahastoja; koheesio-, globalisaatio- ja rakennerahastoa. Sitä kautta syntyy uutta työtä. Innovaatiotoimintaan pitää satsata, myös koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin edelleen, sanoo Rinne.

Rinne ei myöskään jätä kasvu- ja vakaussopimusta rauhaan, vaikka EU-johtajat päättivät kesäkuun huippukokouksessa, että sen sääntöihin ei kosketa. Etelä-Euroopan maat ovat vaatineet sopimuksen höllentämistä muun muassa niin, että valtioiden investoinnit infrahankkeisiin eivät kasvattaisi julkista velkaa, jonka raja sopimuksessa on 60 prosenttia BKT:sta.

– Minusta ei ole käytetty ehkä kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitkä kasvu- ja vakaussopimus antaa ikään kuin poikkeusmenettelynä ja minusta sitä kannattaa tarkastella, siis olemassa olevien sääntöjen joustavaa tulkintaa. Pitää hakea sellaisia vaihtoehtoja, joilla saadaan syntymään talouskasvua ja työtä, ja meidän säännökset eivät saa olla esteenä sellaisille oikeille ratkaisuille.

Eurooppalaisten työllistäminen on kaikkien EU-instituutioiden ensisijainen poliittinen tehtävä alkaneella 5-vuotiskaudella. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että Euroopan uusi nousu vie paljon kauemmin. Kukaan ei kriisitoimista päätettäessä osannut nähdä kuinka pahasti ne lopulta vaikuttavat reaalitalouteen.

Kreikalle apua ongelmiin

Kyynelkaasun ja väkivallan värittämät mellakat Kreikassa ovat hiipuneet, mutta jäljellä on lähes 27 prosentin työttömyys. Torstaina koko maata vaivaavat sähkökatkokset valtion sähköyhtiön työntekijöiden vastustaessa sähköyhtiön yksityistämistä.

Rinne astui poliittiseen miinaan helmikuussa, kun hän juuri asetuttuaan ehdolle SDP:n puheenjohtajaksi ehdotti Kreikan velkojen osittaista leikkaamista. Se ei ollut lainavakuudet vaatineen Suomen linja lainkaan ja siitä nyt puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Antti Rinne on joutunut perääntymään.

Kreikka ja sen ylisuuri velkataakka odottavat yhä pysyvää ratkaisua. On puhuttu kriisilainojen korkojen alentamisesta ja lainojen takaisinmaksuaikojen pidentämisestä syksyllä. Valtiovarainministeri on valmis auttamaan kaikin mahdollisin keinoin.

– Suomi on mielellään miettimässä kaikkia niitä keinoja, joilla talouskasvua ja työllisyyttä saadaan Kreikkaan syntymään, Rinne sanoo.

Onko näköpiirissä, että lainojen takaisinmaksuaikoja joudutaan pidentämään tai lainakorkoja edelleen alentamaan?

– Se ei auta tämän hetkiseen tilanteeseen kovin merkittävästi, mutta Kreikan velkakestävyyteen kyllä.

Rinne toivoo, että maahan perustettu kasvuinstituutti tuo kreikkalaisille uusia mahdollisuuksia matkailuun, maatalouteen ja teollisuuteen.