Ylioppilaiden työt tekee nyt automaatti – Kaisaniemessä säähavaintoja jo 170 vuotta

Säästä tehtiin 170 vuotta sitten virallisia havaintoja kolmesti tunnissa. Ylioppilaat kapusivat tikapuita pitkin tarkastamaan lukemia lämpömittareista ja mittasivat sademääriä tyhjentämällä sadepönttöjä mittalaseihin. Sen jälkeen jokainen havainto kirjattiin käsin vihkoon, joka kuun lopuksi postitettiin keskuslaitokselle puhtaaksikirjoitusta ja arkistointia varten.

Kotimaa
Säähavaintojen keräämistä Kaisaniemessä
Ilmatieteen laitos

Ensimmäinen heinäkuuta vuonna 1844 tasan kello 11 Helsingin Kaisaniemessä tehtiin Suomen ensimmäiset viralliset säähavainnot. Edelleen toiminnassa oleva säähavaintoasema oli 1800-luvun puolivälissä ainoa luokkaansa.

– Ylioppilaat kirjasivat havaintoja kolme kertaa tunnissa ympäri vuorokauden. Silloin havainnoitiin lämpötilaa, sademäärä, ilmanpainetta ja tuulta. Työ oli aikoinaan erittäin arvostettua ja tärkeää. Myös havaintojen teko oli todella tarkkaa ja täsmällistä. Jokainen havainto tuli tehdä juuri sovitulla kellon lyömällä, kertoo ryhmäpäällikkö Minna Huuskonen Ilmatieteen laitokselta.

Vuonna 1969 Kaisaniemen säähavaintoasema siirtyi alkuperäiseltä paikaltaan Vuorikadun ja Puutarhakadun kulmauksesta Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan alueelle, missä se tänäkin päivänä mittaa muun muassa lämpötilaa, kosteutta, vallitsevaa säätä, näkyvyyttä, pilvisyyttä sekä sademäärää.

– Kaisaniemen tuulihavainnot tehdään kuitenkin vielä tuon vanhan säätalon katolta, sillä paikka on edelleen parempi sääanturille.

Sadepöntöistä avoimeen dataan

Nykypäivänä Kaisaniemen säähavaintoasema on täysin automatisoitu. Ilmatieteen laitos saa 10 minuutin välein sähköistä reaaliaikaista tietoa lämpötilojen ja ilmanpaineen lisäksi lukuisista muistakin säähavainnoista. Koko havainnoista saatu datamäärä kulkee laadunvarmistuksen kautta suoraan Ilmatieteen laitoksen järjestelmiin, minkä jälkeen tiedot ovat kaikkien nähtävissä Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

Kaisaniemessä 1844 tehdyt kirjaukset ovat koko Suomen ensimmäiset säilyneet viralliset säähavainnot. Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistot on nyt avattu kaikelle kansalle avoimen datan muodossa. Kaisaniemen sääaseman pitkä havaintojen aikasarja on Suomen pisin ja historiallisestikin erittäin merkittävä. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvän avoimen datan avulla voi hakea säätietoja 170 vuoden ajalta kuukausi- ja vuorokausikohtaisesti.

– Arkistoista löytää päiväkohtaisesti lämpötilan ja sadesumman. Sieltähän voi vaikka käydä katsomassa millaisessa säässä oma isoäiti on viettänyt syntymän päiväänsä, Huuskonen vinkkaa.