1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Säveltäjä Kaj Chydenius inspiroituu runosta

Kajaanin Runoviikon kävijät odottavat vuosi toisensa perään säveltäjä Kaj Chydeniusta festivaaleille konsertoimaan. Säveltäjä ei pettänyt tänäkään vuonna. Chydenius on aina rakastanut runoja.

kulttuuri
Kaj Chydeniuksen kädet pianon koskettimilla.
Kata Laurikainen / Yle

Yksi Kajaanin Runoviikon vakioesiintyjistä on Kaj Chydenius, jonka konsertit myydään vuosittain loppuun alta aikayksikön. Säveltäjä tulee Kainuuseen aina mielellään.

– Runoviikko on mahtavan hieno festivaali. Tänne tulee sellaisia ihmisiä, joita runo kiinnostaa, ja minuahan runo on aina kiinnostanut, sanoo säveltäjä Kaj Chydenius.

Säveltäjä inspiroi vuosi, ja vuosikymmen toisensa jälkeen Runoviikon kävijöitä, mutta kesätapahtuma toimii innoittajana myös säveltäjälle.

– Inspiraatio lähtee runosta, sitten se tulee laulajista, ja lopulta se syntyy yleisöstä. Vaistoan heti, jos yleisö on utelias, Chydenius kuvailee.

Kaj Chydeniuksen rakkaus runouteen syntyi hetkellä, jolloin hän alkoi säveltää. 1960-luvun puolivälissä hän kiinnostui oman aikansa runoilijoista.

– Mikkola, Oksanen, Rossi, Saaritsa, Chydenius luettelee.

– Vähän myöhemmin kiinnostuin nuoremmista, ja sitten vanhemmista runoilijoista. Leino on esimerkiksi loputon aarreaitta, Chydenius kehuu.

Chydeniuksen ensimmäinen sävellys syntyi Eino Leinon runoon Lemminkäisen äidin kehtolaulu.

Runo tulee laulaa

Chydeniusta kiehtovat erityisesti musikaaliset runoilijat.

– On merkittävää, onko runoilija ajatellut, että tämä on lauluteksti. Leino, Onerva ja kumppanit sanoivat laulavansa, kun he kirjoittivat runon. He kutsuivat itseään laulajiksi ja runon laulajiksi. Sitä kaipaan välillä modernilta runolta, Chydenius sanoo.

Selvästi musikaalisista runoilijoista säveltäjä Chydenius nostaa esiin myös Ilpo Tiihosen, Lars Huldénin ja Pentti Saaritsan.

– Kyllä sen vaistoaa, kun joku on ajatellut kirjoittaessaan, että tästä tulee laulu, Chydenius vakuuttaa.

Säveltäjä Kaj Chydenius soittaa pianoa.
Säveltäjä Kaj Chydeniuksen työpiste.Kata Laurikainen / Yle

Säveltäjät eivät aina halua, että teokseen laaditaan sanat. On myös runoilijoita, jotka eivät haluaisi teostaan sävellettävän.

– Kadehdin sellaisia säveltäjiä, jotka pystyvät laatimaan sanattoman laulun. Kadehdin heitä ihan sikana, sanoo Chydenius.

– Sitä, että runoa ei saisi säveltää, en ymmärrä. Miksi kukaan ei haluaisi sellaista mainetta, iloa ja suosiota, Chydenius ihmettelee.

Kadehdin sellaisia säveltäjiä, jotka pystyvät laatimaan sanattoman laulun. Kadehdin heitä ihan sikana.

Kaj Chydenius

Runon säveltämiseen pitäisi periaatteessa pyytää lupa. Chydenius korostaa, että säveltämistä ei silti voi kieltää, ainoastaan laulun julkisen esittämisen.

– Minusta on kummallinen ajatus, etten saisi runoa säveltää. Mutta, jos joku on sitä mieltä, että on menty luvatta säveltämään ja kieltää sen esittämisen, niin kyllä minä siihen suostun, vakuuttaa Chydenius.

Ahkeroiden kohti juhlakonserttia

Kaj Chydenius perään kuuluttaa runojen laulettavuuden lisäksi taiteen tekijöiden ahkeruutta. Olipa kysymys sana- tai säveltaiteesta, on oltava ahkera työssään.

– Säveltäminen on työtä, joka minun tapauksessani tapahtuu pianon ääressä. Minulla on teksti nuottitelineellä ja sitten alan vain kokeilla, että miltä se tuntuu. Teen hyvin paljon työtä, koska kaikki laulut täytyy tehdä. Vasta myöhemmin ratkeaa ovatko ne siedettäviä vai ei, kertoo Chydenius.

Kaj Chydenius soittaa pianoa.
Kaj Chydenius täyttää lokakuussa 75-vuotta.Kata Laurikainen / Yle

Parhaillaan Kaj Chydenius valmistautuu myös syksyllä järjestettäviin 75-vuotisjuhlakonsertteihinsa.

– Niissä tullaan kuulemaan, mitä on tullut näiden vuosien aikana tehtyä. Mukana tulee kuitenkin olemaan myös jotain aivan uutta, ja joitain sellaisia vanhempia lauluja, joita monet eivät muista kuulleensa, vinkkaa säveltäjä Kaj Chydenius.

Lue seuraavaksi