Kimalaiset kaipaavat lisää keltaisia peltoja

Tutkimuksen mukaan kimalaisten määrä uhkaa Euroopassa pudota lähivuosina jopa neljänneksen. Suomessa hyönteisen elämää vaikeuttaa etenkin rypsin ja rapsin viljelyn vähentyminen. Viljelijöitä kannustetaan nyt niittykasvien varjelemiseen pölyttäjien elinolojen parantamiseksi.

Aamu-tv
Kimalainen kukassa.
Tutkimuksen mukaan lähes neljännestä Euroopan kimalaisista uhkaa tuhoutuminen. Se tietää huimia ongelmia ja rahallista menetystä maataloudelle, kun pölyttäjien määrä vähenee. Pölyttäjien vähenemisestä keskustelevat projektisuunnittelija Anne Piirainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen MTK:sta.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen on nyt korkea aika herätä kimalaisten hätään.

Maatalouden murroksen myötä pölyttäjien luontaiset ravintokasvit ja lisääntymispaikat ovat vähentyneet dramaattisesti. Pellot on ojitettu ja kaupungista pörriäisille löytyy vain sileää nurmikenttää.

– Hyvin paljon on tehtävissä jo yksinkertaisilla keinoilla, jotka eivät maksa viljelijöille oikeastaan yhtään mitään, toteaa Ylen aamu-tv:n haastattelema projektisuunnittelija Anne Piirainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Piiraisen mukaan vanhanajan kukkivat pientareet ovat helpoin ja nopein keino kimalaisten viihtyvyyden lisäämiseksi.

– Siellä on keväästä syksyyn aina jotakin ravintokasvia saatavilla. Siemenpankki löytyy jo pellolta, riittää kun annetaan kasveille mahdollisuus kasvaa, Piirainen perustelee.

Erityisen harmillisena Piirainen pitää sitä, etteivät viljelijät nykyisin saa jättää pelloille pajuja, joiden kukinnot ovat luonnonpölyttäjille kevään ensimmäinen ravinnonlähde.

Taloudelliset menetykset voitaisiin korvata

Viljelijöille on alettu tarjota neuvontaa myös pölytyksen edistämisessä. MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen kertoo, että neuvojat auttavat viljelijöitä löytämään tiloiltaan sopivia paikkoja kukkiville suojavyöhykkeille. Neuvot on otettu vastaan vaihtelevasti.

– Siinä on aina se tasapainoilu, ettei rikkakasveja leviä suojakaistoilta pellon puolelle. Pitää löytää, miten tämä tilalla käytännössä hoidetaan, Virtanen selittää.

Projektisuunnittelija Piiraisen mielestä viljelijöitä tulisi kannustaa myös rahallisesti.

– Kompensoidaan se taloudellinen vaikutus, jos peltoon on jätetty suojelukaistoja. Se on tukitoimenpiteenä joissakin Euroopan valtioissa, Piirainen heittää.

Myrkkykielto toimii itseään vastaan

Suomessa pölyttäjiä houkuttelevat etenkin keltaisena kukkivat rypsi- ja rapsipellot. Tänä vuonna öljykasvien viljely Suomessa on kuitenkin romahtanut.

– Viljelyala on 44 000 hehtaaria, mikä on alin luku noin kolmeenkymmeneen vuoteen, kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen kertoo.

Virtasen mukaan romahduksen taustalla on nurinkurisesti EU:n joulukuinen päätös kieltää neonikotinoidi-yhdisteiden käyttö torjunta-aineissa. Yhdisteitä on epäilty mehiläisten vähentymisen syyksi. Suomessa neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita on käytetty lähinnä siementen käsittelyyn ennen kylvöä.

– Se on mielestäni vähemmän riskialtista pölyttäjille kuin se, että joudutaan tuholaisia torjumaan ruiskutuksin. EU:ssa ei otettu huomioon jäsenmaiden välisiä eroja. Meillä Suomessa viljelytekniikka ja kylvöaika on erilainen.

Ruralia-instituutin Piiraisen mielestä kielto on kuitenkin perusteltu, sillä yhdisteiden uskotaan heikentävän muun muassa hyönteisten taudinkestävyyttä.

– Viljelytekniikkaa pitäisi kehittää ja muuttaa. Esimerkiksi luomupuolella on siirrytty syysrypsin viljelyyn, Piirainen väläyttää.