Suomalaistutkijat kehittivät menetelmän, joka saattaa tehdä ydinjätteen loppusijoituksesta turvallisempaa

Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt järjestelmän, joka tunnistaa betonirakenteiden vauriot jo varhain. Tutkija uskoo, että testausvaiheessa olevasta tekniikasta on jatkossa hyötyä kriittisissä rakennuskohteissa kuten ydinjätteen loppusijoituspaikoissa ja silloissa.

Kotimaa
Kuilun suuaukko ylhäältäpäin.
Ydinjäte loppusijoitetaan kallioperään useiden satojen metrien syvyyteen.Yle

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet järjestelmän, joka tunnistaa betonirakenteiden vauriot aiempaa nopeammin.

Tutkijat uskovat, että uutta tekniikkaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi ydinjätteen loppusijoituksessa ja silloissa. Sähköisiin mittauksiin perustuva menetelmä havaitsee betonin pinnassa olevia halkeamia ja muita vaurioita nopeasti.

– Tekniikkaa on mahdollista hyödyntää varoitusjärjestelmissä, jotka ilmaisevat vaurion syntymisen lähes reaaliaikaisesti. Tämä on suhteellisen helposti toteuttava menetelmä. Siksi uskomme siinä olevan hyödyntämispotentiaalia, sanoo akatemiatutkija Aku Seppänen Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitokselta.

Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt tekniikkaa yhdessä yhdysvaltalaisen Pohjois-Carolinan osavaltionyliopiston kanssa. Ns. Sensing skin - tutkimuksen tavoitteena on kehittää teknologiaa vaurioiden havaitsemiseen kriittisissä kohteissa kuten ydinjätteen loppusijoituspaikoissa. Menetelmää voidaan höydyntää myös muille aloille.

Tekniikkaa on testattu toistaiseksi alle metrin mittaisissa betonipalkeissa. Seuraavaksi sitä testataan suuremmissa rakenteissa. Testejä suunnitellaan ensi vuodelle, tutkija Aku Seppänen kertoo.