1. yle.fi
  2. Uutiset

Päihdeongelmat hidastaneet pantarangaistuksen käyttöönottoa

Suurin osa valvontarangaistukseen tuomituista on rattijuoppoja, joille valvottu kotiaresti ilman alkoholia voi olla vaikea pala. Päihdeongelmat korostuvat etenkin Etelä-Suomessa, missä tuomioiden määrä on jäänyt kauas tavoitteesta.

Kotimaan uutiset
Valvontarangaistuksen aloittaneet  2013 -grafiikka
Päihteettömyysvaatimus on noussut kynnyskysymykseksi etenkin Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella. Vuonna 2013 Etelä-Suomessa aloitti vain 16 prosenttia kaikista valvontarangaistuksen aloittaneista. Lähde: Rikosseuraamuslaitos.Jami Nurminen / Yle Uutisgrafiikka

Valvontarangaistuksia ei ole tuomittu siinä laajuudessa kuin Rikosseuraamuslaitoksella oli alunperin tavoitteena.

Niin sanottuja jalkapantatuomioita piti panna täytäntöön 600–700 vuodessa, mutta esimerkiksi viime vuonna rangaistusten määrä jäi pariin sataan.

Merkittävimpänä syynä pidetään sitä, että suurin osa valvontarangaistukseen tuomion pituuden osalta soveltuvista on liikennejuopumuksesta kiinni jääneitä. Heille vaatimus päihteettömyydestä on tuottanut ongelmia. Valvottava ei saisi tuomionsa aikana juoda pisaraakaan.

– Arvioimme usein, että asiakkaan päihdeongelma on niin huomattava, ettei valvontaragaistusta voida suositella, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi.

Etelä-Suomessa eniten päihdeongelmia

Päihteettömyysvaatimus on noussut kynnyskysymykseksi etenkin Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella. Alueella alkoi vuonna 2013 koko maan 196 pantarangaistuksesta vain 33.

Kun päihteiden käyttö on niin säännöllistä, että se haittaa päivittäistä suoriutumista, ei voida ajatella, että olisi soveltuva tähän rangaistukseen.

Annamari Räisänen

– Etelä-Suomessa on paljon päihteillä oirehtivia asiakkaita. Rikoksia tehdään joko päihteiden vaikutuksen alaisina, päihteitä saadakseen tai rikokset liittyvät esimerkiksi huumausainekauppaan, sanoo Etelä-Suomen Arviointikeskuksen johtaja Annamari Räisänen.

– Kun päihteiden käyttö niin säännöllistä, että se haittaa päivittäistä suoriutumista, ei voida ajatella, että olisi soveltuva tähän rangaistukseen, hän jatkaa.

Mikäli valvottava ei kykene pysymään erossa päihteistä, voidaan tuomio muuttaa vankeudeksi. Vuonna 2013 keskeytettiin 31 prosenttia päättyneistä toimeenpanoista. Vankeudeksi niistä muutettiin 12 prosenttia.

– Valvontarangaistukseen päätyvät henkilöt, jotka eivät yhdyskuntapalveluun kykene, joten lopputulosta voi pitää hyvänä, Kuivajärvi sanoo.

Tuomioistuimilla voi olla eri käytännöt

Pantarangaistuksia tuomitaan eniten Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella.

Alueelliset erot voivat selittyä myös tuomioistuinten ja syyttäjien erilaisilla käytännöillä.

– Syyttäjät saattavat toisella puolella Suomea olla aktiivisempia pyytämään lausuntoa syytetyn soveltuvuudesta valvontarangaistukseen, sanoo Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Marianne Mäki.

– Voi olla kyse myös menetelmän tunnettuudesta. Valvontarangaistus on vielä uusi yhdyskuntaseuraamuksen muoto.

Oikeusministeriö aikoo selvittää alueelliset erot

Oikeusministeriö pitää tilannetta tuomittujen osalta epätasa-arvoisena ja aikoo selvittää, mistä alueelliset erot johtuvat. Tutkimus käynnistyy vuoden 2014 aikana.

– Nykyinen tilanne on huolestuttava kansalaisten yhdenmukaisen kohtelun näkökulmasta, Marianne Mäki sanoo.

– Meillä on tavoitteena välttää viimeiseen asti ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöä. Vankeusrangaistuksella on paljon haitallisia vaikutuksia ja yhteiskuntaan integroiminen on hankalampaa sen jälkeen.

Valvontarangaistus on vuonna 2012 käyttöön otettu rikosoikeudellinen yhdyskuntaseuraamus, joka sijoittuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin.

Valvontarangaistukseen tuomittu asuu kotona ja voi työskennellä kuten ennenkin, mutta valvottavan on noudatettava tarkkoja kotiintuloaikoja ja pysyttävä raittiina. Päihteettömyyttä valvotaan tarkastuskäynneillä, liikkumista puolestaan elektronisella jalkapannalla.

Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisena.

Lue seuraavaksi