Ohjelma muuttuu, sanoma pysyy Herättäjäjuhlilla Lapualla

Herättäjäjuhlat saapuivat helteiselle Lapualle, Kiviristin kentälle. Juhlissa ei kysytä vakaumusten perään, kaikki ovat tervetulleita. Seuroja ja musiikillista oheisohjelmaa riittää sunnuntai-iltaan saakka.

herättäjäjuhlat
Päiväseuroihin hiljentyi yli 12 000 seuravierasta.
Päiväseuroihin hiljentyi yli 12 000 seuravierasta.Anne Tastula / Yle

Junttilan perhe Pohjois-Savosta Lapinlahdelta on kokenut herättäjäjuhlien kävijä. Matkassa on tällä kertaa laajasti perhettä neljässä sukupolvessa. –Seurat ovat herättäjäjuhlien tärkeintä antia, sanannälässä tänne on tultu, kertoo perheen äiti Eija Junttila.

Pian 18-vuotta täyttävälle Noora Junttilalle seurat on muodostuneet perheen kautta vuosittaiseksi perinteeksi. –Juhlille on joka kesä mukava lähteä. Saa viettää aikaa perheen kanssa yhdessä ja lisäksi pääsee tapaamaan riparikavereita.

Perheen isoäidillä Toini Kukilla on lähemmäs 60 herättäjäjuhlaa takana. –Kyllä nämä juhlat ovat uudistuneet ajan myötä. Riippuu ihmisestä pitääkö sitä hyvänä vai huonompana suuntana. Ennen näki enemmän körttipukuja, mutta sanoma on säilynyt samana, Kuki muistelee.

–Juhlat kierretään kesästä toiseen, niin kauan kuin Luoja antaa terveyttä, pirteä isoäiti hymyilee.

Seurojen lisäksi perhe aikoo käydä illan konsertissa, mutta muuten oheisohjelmaan osallistumista rajoittaa perheen pienin seuralainen, 9-kuukautinen Krista-vauva.

Oheisohjelmassa panostettu musiikkin ja nuoriin

Lapuan herättäjäjuhlien yksi erityispiirre on runsas musiikki- ja konserttitarjonta.

–Mitään vaadittavaa ohjelmakirjoa ei ole, jokaisella paikkakunnalla järjestävä taho haluaa antaa tietynlaisen kuvan oman paikkakunnan vahvuuksista, sanoo juhlatoimikunnan puheenjohtaja Juha Ikola.

–Virsikuvaelma Wilhelmi ja Väinö Malmivaarasta on ollut hyvin suosittu. Se on täyttänyt kirkon jokaisella esityskerralla, joten ajoissa kannattaa tulla paikalle, Ikola opastaa.

Lauantaina vietetään yömessua. Se on herättäjäjuhlien ensimmäinen nuorten körttimessu ja sen messumusiikin esittää nuorten lapualaisten big band uusin siioninvirsisovituksin.

Nuorten ohjelmaan on tänä vuonna panostettu erityisesti. Open stage –lava on ollut avoinna kaikille halukkaille ja viime yönä lähes parisataa nuorta vaelsi Simpsiön laelle veisaamaan.

–Nuorisotoimikuntaan on tänä vuonna intounut sellaisia ihmisiä, joilla on ollut mielenkiintoa ja mahdollisuuksia nuorisolle suunnatun ohjelman miettimiseen, Ikola kertoo ja kiittelee koko porukkaa.

Juhlakunnan puheenjohtaja, entinen Lapuan tuomiorovasti Juha Ikola piti järjestävän tahon puheenvuoron aattoseuroissa. –Sattumaa on, että herättäjäjuhlien ollessa edellisen kerran Lapualla, 30 vuotta sitten, pidin nuorisopastorina samaisessa tilaisuudessa myös puheen. En löytänyt vanhaa puhetta enää, jotta olisin sen voinut pitää, Ikola kertoilee.

–Tuttuja naamoja kolmenkymmenen vuoden takaa näkyy seuroissa edelleen, vähän ovat vaan vanhentuneet. Sama kenttä oli käytössä, vaikkakin alttari oli toisinpäin silloin, Ikola muistelee.

Körttipuku kiinnostaa

Vajaa kolmekymmentä körttipuvun omistajaa kokoontui lauantaipäivänä kuvattavaksi, ja kiinnostus oli ilmeinen ryhmän ympärillä pyörivistä valokuvaajista päätellen.

Kiinnostusta körttipukua kohtaan on nykyään myös esimerkiksi körttikuorossa laulavilla nuorilla. Heistä osa on saanut puvun esimerkiksi rippilahjaksi, kertoo Heli Karhumäki, joka on ollut Lapualla mukana edistämässä pukuperinnettä.

Mustan, harmaan tai tummansinisen puvun kanssa ei yleisesti ole tapana pitää koruja, vain huivi olkapäillä ja vaatimaton risti koristavat kantajaa. Kengiksi sopivat mustat avokkaat.

Puvun omistajat kertovat pitävänsä asua yleensä vain herättäjäjuhlilla tai seuroissa. –Tämä ei ole vain vaatekappale, tässä ottaa samalla koko körttiläisyyden viitekehyksen ylleen, miettii Eija-Riitta Korhola Raaseporista.

–Riitta Linnola-Jokiranta, joka opettaa pukujen valmistusta Lapualla, on tehnyt pukuni opetustyönään. Lähetin hänelle vain mittani ja sain puvun täällä juhlilla nyt ensimmäistä kertaa päälleni, kertoo Korhola.

–Minusta on mukava pukeutua eri lailla eri tilanteisiin. On hienoa kokea tämä ja eläytyä maailmaan, missä elettiin niinä aikoina, jolloin oli pakko olla erityinen kirkkopuku, Korhola sanoo ja pohtii kynsilakkansa sopivuutta yhteen körttipuvun kanssa.