Peliteollisuus kumpuaa inhimillisestä halusta leikkiä

Peliteollisuus on ollut 2000-luvun ajan viihdeteollisuuden kiihtyvimmin kasvava osa-alue. Suomessa toimialan kokonaisarvo ylittää 2 miljardia euroa, mikä kuitenkin on vain murto-osa maailmanlaajuisesta peliteollisuuden rahavirrasta.

Kotimaa
Pelistudio Polar Bunny Oy:n tietokonepeli Parcelista tehtyä konseptitaidetta
Polar Bunny Oy

Peliteollisuudessa liikkuvat suuret rahat ja Suomessakin ala kasvattaa liikevaihtoaan vuosittain.

Silti jokaisesta ei voi tulla uuden Angry Birdsin luojaa, kertoo joensuulaisen pelistudio Polar Bunny Oy:n perustaja Tommi Virolainen.

– Peliala on oikeasti rankkaa työtä. Olen jutellut sellaisten pelialan opiskelijoiden kanssa, jotka on lähtenyt alalle sillä ajatuksella, että käytetään kuukausi pelintekoon, pistetään peli myyntiin ja sitten tilille ilmestyy rahaa. Virolainen kertoo.

Pelinkehittely on aikaavievä ja moniulotteinen projekti, joka ei tapahdu hetkessä.

– Pelin kehityskaaren kesto riippuu täysin itse pelistä. Siihen vaikuttaa millaisella tähtäimellä peliä tekee ja kuinka monimutkaisesta kehitysprosessista on kyse, täsmentää Polar Bunnylla työskentelevä pelisuunnittelija Pyry Takkunen.

Liian usein törmää siihen, että kuvitellaan pelinkehittämisen olevan sormia napsauttamalla toimiva rahakone.

Tommi Virolainen

– Liian usein törmää siihen, että kuvitellaan pelinkehittämisen olevan sormia napsauttamalla toimiva rahakone, Virolainen toteaa.

Kulttuuriviennin julkinen rahoitus

Peliteollisuuden parissa työskentelevät eivät koe kuuluvansa samankaltaiseen asemaan muiden kulttuurialojen kanssa, kun puhutaan julkisesta rahoituksesta.

Pelistudio Polar Bunny työstää parhaillaan älypeliksi luokiteltavaa Parcelia, joka oli pitkään täysin omarahoitteinen projekti, kunnes sai sijoittajan.

– Tavallaan näen sellaisen uhkakuvan, että tällaisilla hyvin taiteellislähtöisillä intohimoprojekteilla ei ole sitä samaa tilaa hengittää tai tulla tehdyiksi, kuin pelkästään rahantekoa tavoittelevilla free to play -mobiilipeleillä, pohtii tietokonepeli Parcelin pelisuunnittelija Pyry Takkunen.

Julkisessa rahoituksessa piilee mahdollisuuksia, mutta myös rajoittavia tekijöitä.

– Kulttuuriperusteisella tuella saataisiin kokeilevampia pelejä, mikä tekisi hyvää pelisisällöille. Kuitenkin toiminnasta voisi tulla liian riippuvaista julkisesta rahoituksesta, toteaa pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen.

Mitään suoraa, korvamerkittyä määrärahaa juuri pelinkehittelylle ei ole.

Tiina Eerikäinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää taiteenalojen tiedotuskeskuksille määrärahan kulttuuriviennin hankkeisiin. Pelialan kattojärjestö Neogames, sai 148 000 euron määrärahan vuonna 2013 ja rahoitusta on myönnetty tällekin vuodelle.

– Määrärahoja on mahdollista hakea. Mitään suoraa, korvamerkittyä määrärahaa juuri pelinkehittelylle ei kuitenkaan ole, kertoo kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen.

Kaikkien leluja ja osa kulttuuria

Peliteollisuus työllistää ohjelmoijien lisäksi myös mainonnan, liiketoiminnan ja taidealan osaajia, joilta vaaditaan tietynlaista luonnetta.

– Työntekijältä vaaditaan asennetta, että pystyy sopeutumaan joustaviin työaikoihin ja on valmis saattamaan pelin loppuun asti, kertoo pelistudio Polar Bunnyn perustaja Tommi Virolainen.

Luonnehtisin, että pelit ovat sekä kaikkien leluja, että olennainen osa kulttuuria.

Pyry Takkunen

– Kun mä päädyin tänne Parcelin tekijätiimiin hoitamaan markkinointia, niin se oli kuin unelmista olisi tullut totta. Mä olen aina tykännyt peleistä yli kaiken ja se oli aika suora linkki siihen mitä haluaa tehdä ja mitä osaa tehdä, toteaa Polar Bunnyn markkinointivastaava Tomi Toikka.

Peliteollisuus ja tietokonepelit voivat olla samanaikaisesti tietoteknistä liiketoimintaa ja audiovisuaalista konseptitaidetta.

Parcelin tekijätiimille taiteellinen elämys osana peliä on itsestäänselvyys.

– Pelillisyys, leikillisyys on hyvin inhimillinen ominaisuus ja esimerkiksi urheilu on ollut osa kulttuuria jo pidemmän aikaa. Luonnehtisin, että pelit ovat sekä kaikkien leluja, että olennainen osa kulttuuria, toteaa Parcelin pelisuunnittelija Pyry Takkunen