Veroprofessori: Perintöveron poistolla Suomi yhä rajummin kahden kerroksen väkeä

Perintöveron poisto hyödyttäsi suurperijöitä ja miljonäärisukuja, sanoo vero-oikeuden professori. Monien johtavien poliitikkojen vaatimukset perintöveron poistosta ovat professori Heikki Niskakankaan mukaan vastuuttomia ja johtaisivat ns. Downton Abbey -yhteiskuntaan.

Kotimaa
Seteleitä lompakossa.
Arja Lento / Yle

Vaatimukset perintöveron poistosta alkoivat velloa voimakkaasti keväällä, kun Björn Wahlroos siirsi perintöveron vuoksi kirjansa Ruotsiin.

Perintöveron vastustajiin liittyivät myös monet eturivin poliitikot. Perheyritysten liiton PTT:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan perintöveron poiston veronmenetykset olisi mahdollista siirtää luovutusvoittoveroihin.

"Talouselämän yläluokka ja poliitikot löytäneet toisensa"

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on kutsunut perintöveroa kateusveroksi. Myös vaikkapa puolustusministeri Carl Haglund (r.) on asettunut perintöveron vastaiseen rintamaan.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) lobbaa rajusti veroa vastaan – onhan koko liitto perustettu ensisijaisesti perintö- ja lahjaverotuksen poistamisen vauhdittamiseksi.

Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas on yksi Suomen johtavista perintöveroasiantuntijoista. Niskakangas puolustaa perintöveroa.

Professori Niskakankaan mukaan on luonnollista, että perintöveron vastustajapiireissä puuhaavat varakkaat kansalaiset.

– Rikkaat kuuluvat samaan sosiaaliseen kerrostumaan johtavien poliitikkojen kanssa. "Yläluokka" kykenee varallisuuden luoman vaikutusvallan avulla ainakin jossain määrin taivuttaman demokraattisesti valittuja johtajia haluamaansa suuntaan.

– Poliitikkojen intoa asettua perintöveron vastustajien leiriin saattaa lisätä myös se, että haastattelututkimusten mukaan jopa 70–75 prosenttia kansalaisista haluaisi haudata koko veron.

Kehitys kohti Downton Abbey -yhteiskuntaa keskeytettävä

Professori Heikki Niskakangas ampuu alas yksi kerrallaan perintö- ja lahjaverotuksesta esitettyjä väitteitä, joita monet suuria perintöjä vaille jäävätkin pitävät totena.

Perintöveron vastustajat sanovat, että perintövero on kaksinkertainen vero. Professorin Heikki Niskakangas laskee, että näin on vain, jos asiaa ajatellaan koko suvun näkökulmasta.

– Varallisuus jakaantuu yhä epätasaisemmin. Suomenkin tilastot osoittavat, että vuosituhannen vaihteen jälkeen varakkain prosentti väestöstä on vaurastunut selvästi muita nopeammin.

– Verotuksella voidaan hidastaa epätasa-arvoista kehitystä. Perintö- ja lahjavero soveltuu tarkoitukseen paremmin kuin ankara tulovero.

Professori Niskakangas suomii ns. annettuja totuuksia lisää.

– Perinnöt ja lahjat mahdollistavat laiskuuden. Kansakunnan vauraus ja hyvinvointi perustuu työhön, ennen muuta osaavaan työhön.

Niskakangas yhtyy monien muiden taloustieteilijöiden suosituksiin perintö- ja lahjaverotuksen kiristämisestä.

– On vastuutonta rakentaa Downton Abbey -yhteiskuntaa poistamalla perintö- ja lahjavero.

Huutia sukupolvenvaihdoksen huojennukselle

Niskakankaan mukaan myös yritysten sukupolvenvaihdoshuojennukseen sisältyy monia pulmallisia veroetuja.

Yritysvarallisuus saa verotuksessa erityiskohtelun. Verotuksen pohjaksi otetaan vain 40 prosenttia verotusarvosta. Huojennusten jälkeen veropohjaksi jää keskimäärin vain 10 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta (ns. Hetemäen työryhmän laskelmat).

Professori sanoo, että oikeudenmukaisuusongelman ratkaisemiseksi Suomi voisi ottaa mallia monista muista Euroopan maista.

– Huojennukset tulisi kohdistaa pienille yrityksille, sillä maatilalle ja muulle pienyritykselle ei usein löydy jatkajaa suvun ulkopuolelta. Mutta tilanteessa, jossa johtajuus on jo siirretty ammattijohtajalle, sukudynastian omaisuuden suojaamiseen ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä perusteita.

"Perheyritysten liitto veropolitiikan häirikkö"

Professori Heikki Niskakangas sanoo, että poliitikon on helppo astua vihatun veromuodon vastustajien kelkkaan.

– Kun äänestäjäkunta enimmäkseen vastustaa perintöveroa, on poliitikoilla taipumus lupailla veron poistamista tai alentamista tilanteessa, jossa sen fiskaalinen merkitys on vähäinen.

– Ja mitä aukollisempi on veropohja, sitä todennäköisimmin nousee esiin voimia, jotka vaativat veroa vitriiniin, arvioi professori Heikki Niskakangas.

Niskakangas suomii myös Perheyritysten liittoa.

– Perheyritysten liitto ajaa etupäässä suurehkojen perheyritysten omistajien etuja. Se on perustettu ensisijaisesti omistajien perintö- ja lahjaverotuksen poistamiseksi.

Professori jatkaa pippurista analyysiään:

– Koko veromuoto heitettäisiin romukoppaan vain siksi, että varakkaat omistajaperheet tahtovat verovapauden. Perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen johtaisi myyntivoittoverotuksen kovenemiseen, jäykistäisi omistajuuden ja heikentäisi talouden toimintakykyä.

– Suurimpia voittajia olisivat Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajat ja miljonääriperheet.

Miljardin potti valtiolle lähivuosina?

Perintö- ja lahjaveron tuotto viime vuodelta oli liki 650 miljoonaa. Mikäli vero poistettaisiin, valtion tulonmenetys olisi kerättävä muilla veroilla. Tällöin maksumiehiksi joutuisivat myös muut kuin suurperintöjen saajat.

Professori Heikki Niskakangas uskoo perintö- ja lahjaveron tulevaisuuteen. Kestävyysvajeen runtelemassa Suomessa on oltava valmis uhrauksiin – niin rikkaan kuin köyhänkin.

– Suuret ikäluokat ovat tulossa tilanteeseen, jossa heidän varallisuutensa siirtyy lahjoina tai perintönä seuraavalle sukupolvelle. Pidän mahdollisena, että veron tuotto ylittää tällä vuosikymmenellä miljardin euron rajan.