Hyppää sisältöön

Korpikirjailija Kianto sytyttää edelleen – draamakonsertti uudistaa Nälkämaan laulun sävelen

Ilmari Kianto ja Ryysyrannan Jooseppi heräävät henkiin, kun korpikirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi 140 vuotta. "Rämsänrannan runoruhtinas" -draamakonsertti on koottu Kiannon tutuista ja tuntemattomammista runoista, jotka ovat saaneet uudet sävelet.

Kuva: Kata Laurikainen / Yle

Korpikirjailija-lempinimenkin saanut Ilmari Kianto kuvasi erityisen paljon kainuulaisen köyhällistön elämää.

Hänen persoonansa jakoi kuitenkin ihmisiä vähintään kahteen leiriin, sillä Ilmari Calamnius (Kianto vuodesta 1906 alkaen) syntyi ylhäiseen pappissukuun Pohjanmaalla. Sieltä hän kulkeutui viisivuotiaana Kainuuseen isänsä, Augustin, aloittaessa työt Suomussalmen kirkkoherrana.

– Vasemmistolaiset pitivät häntä herrana monessa suhteessa, mutta oikeisto piti häntä pahimmassa tapauksessa hyvinkin punaisena, sanoo Kiannon runoihin pohjautuvan draamakonsertin käsikirjoittaja Seppo Kämäräinen.

Kiannon tunnetuin runo on Kainuun maakuntalauluna tunnettu Nälkämaan laulu. Hän kuvasi kainuulaisten taistelua leivästään osuvasti myös romaaneissaan Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi.

Rämsänrannan runoruhtinas oli kova kalamies

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta Kiannon syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Kainuussa on toteutettu kirjailijan runoihin pohjautuva draamakonsertti "Rämsänrannan runoruhtinas".

Esityksen musiikkiin on säveltänyt Risto Vähäsarja, joka myös säestää kuoroa pianolla. Draamakonsertissa on mukana 12 laulajaa. Kiannon tekstien lisäksi sanoittajamestari Vexi Salmi on kirjoittanut esitykseen muutaman juonta tukevan runon.

Säveltäjä Risto Vähäsarja harjoituttaa kuoroa vaihteeksi ulkosalla. Kuva: Kata Laurikainen / Yle

Käsikirjoittaja Kämäräinen toimii niin ikään tärkeässä roolissa konsertin kertojana. Draamakonsertin runojen valinnassa on ollut apuna Kiannon nuorin tytär Raija-Liisa Kianto, jolta on saatu myös todellista sisäpiiritietoa Ilmarista henkilönä ja isänä.

–Raija-Liisa on kertonut, että hän kalasti isänsä kanssa innokkaasti Turjanlinna-kirjailijakodin lähivesillä. Hän on myös halunnut korjata yleistä käsitystä Kiannon jatkuvasta juopottelusta. Raija-Liisan mukaan kirjailijan alkoholin käyttö oli tiivistä, mutta silti kohtuullista, Kämäräinen kertoo.

Ryysyrannan Jooseppi laulaa Nälkämaata uusin sävelin

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen nähdään draamakonsertissa Jooseppi Kenkkusena eli Ryysyrannan Jooseppina. Ruuttunen iloitsee siitä, että on pitkän tauon jälkeen saanut palata mestarikirjailijan teoksiin.

Ihmiset saavat olla mitä mieltä haluavat, mutta minua ei hävetä yhtään laulaa Nälkämaata tällä uudella sävelellä.

Esa Ruuttunen

– Koulussa luettiin tietysti Ryysyrannan Joosepistakin, mutta nyt on harmittanut, että ei ole aiemmin tullut palattua noihin klassikoihin. Olen ilolla mukana tässä esityksessä, Ruuttunen sanoo.

Säveltäjä Vähäsarjalle Ruuttuselta löytyy myös kehuja.

– Hän on ollut muun muassa suunnattoman rohkea sävellettyään uudelleen Nälkämaan laulun. Siitä tulee varmasti sanomista. Minusta siinä on hieno poljento ja se tekee oikeutta Kiannon runolle. Ihmiset saavat olla mitä mieltä haluavat, mutta minua ei hävetä yhtään laulaa Nälkämaata tällä uudella sävelellä, Ruuttunen hehkuttaa.

Martti Niskanen (Ilmari Kianto) ja Esa Ruuttunen (Jooseppi Kenkkunen) Kuva: Kata Laurikainen / Yle

Rämsanrannan runoruhtinas kulkee draamakonsertin nimellä. Ruuttunen pitää sitä osuvana, sillä musiikillisessa esityksessä ei ole johdonmukaista juonta, vaan tuokiokuvat Kiannon elämästä kulkevat muutamien repliikkien välityksellä laulusta lauluun ja runosta runoon.

Kun draamakonsertin alkusanat lausuttiin kolmisen vuotta sitten, kaavailtiin vielä laajemman musiikkinäytelmän tekemistä. Draamakonserttiin päädyttiin lopulta taloudellisista syistä.

Räiskyvä kriitikko ja herkkä pohtija

Ilmari Kiantoa kuvaillaan usein kaksijakoiseksi persoonaksi. Hän oli ärsyttävyyteen asti epäsovinnainen ja toisaalta jopa lapsellisen avoin. Ilmeisen tempperamenttinenkin hän oli.

– Olen ymmärtänyt, että Kianto oli erittäin räiskyvä ja vaihteleva tyyppi. Runothan puhuvat kuitenkin puolestaan. Hän kirjoitti hyvin herkkiä ja syvällisiä runoja, mutta välillä aika karskiakin tekstiä, sanoo Ilmari Kiannon roolissa nähtävä luomutenori Martti Niskanen.

Niskasen näkemykseen kirjailijasta yhtyy myös pastorina toiminut Ruuttunen.

Olen ymmärtänyt, että Kianto oli erittäin räiskyvä ja vaihteleva tyyppi.

Martti Niskanen

– Ilmari Kianto oli erittäin syvällinen kirjoittaja, jolla oli myös vahvasti uskonnollisia teemoja teksteissään. Hän kritisoi kirkkoa avoimesti, ja kapinoi kaikenlaista vääryyttä, tekopyhyyttä ja turhuutta vastaan.

Pohjanmaalla syntynyt ja Helsingissä kuollut Ilmari Kianto mielletään ennen kaikkea kainuulaiseksi ja varsinkin suomussalmelaiseksi.

– Kirjallisella puolella Ilmari Kianto ja Veikko Huovinen ovat Kainuun kuvaajina aivan omaa luokkaansa, sanoo käsikirjoittaja Seppo Kämäräinen.

Draamakonsertin esityksiä on luvassa ainakin Suomussalmelle, Vaalaan, Paltaniemelle ja Ouluun. Tekijät toivovat pääsevänsä esittämään Rämsänrannan runoruhtinasta myös Helsinkiin.