Hyppää sisältöön

Kaatopaikkalokeilla edessä muutto Venäjälle?

Jätteenkäsittelyn muutos vaikuttaa myös lokkien ja muiden lintujen elintapoihin. Vuoden 2015 jälkeen biojätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle. Viimeistään silloin monet lintulajit joutuvat hakemaan ateriansa muualta. Esimerkiksi lokit saattavat jatkossa rosvota toisten lintujen pesiä enemmän kuin ennen.

Kuva: Marko Melto / Yle

Jätteenkäsittely on muuttunut vuosien mittaan paljon. Erikseen kerättyä ruokajätettä ei enää nykyäänkään helpolla pääse nokkimaan.

Muutama vuosi, niin melkein kaikki jäte menee kiertoon tai energiapolttoon. Se vaikuttaa eläimistöön, veikkaa Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.  

– Tulevaisuus toden näyttää, mutta selvää on, että kaatopaikkojen lintumäärät vähenevät, koska ravintoa tulee vähemmän.

– Suomesta on jo joitakin kokemuksia: esimerkiksi Lahden suunnalla Kujalan jäteasemalla ravinnon saanti on vähentynyt ja niin myös lokkien määrä.

Kaatopaikkojen ekosysteemi muuttumassa

Lokit ovat hyviä lentäjiä. Ne muuttavat äkkiä satoja kilometrejä vaikka Venäjälle ruuan toivossa. Tai, ne voivat oppia uusia syömätapoja, Jukka T. Helin muistuttaa.

– Esimerkiksi harmaalokkien ravinnonhankinta saattaa painottua muiden pesivien lintujen, kuten vesilintujen, munien syömiseen. Tässä mielessä siitä olisi haitallisia vaikutuksia.

Tulevaisuus toden näyttää, mutta selvää on, että kaatopaikkojen lintumäärät vähenevät.

Jukka T. Helin

Tamperelaisille ovat tuttuja isot naakkaparvet, jotka yöpyvät mm. Sorsapuiston puissa. Naakatkin ovat pitkään ruokailleet kaatopaikoilla, sillä erityisesti talvisin laji on  varsin riippuvainen siitä, mitä ihmiseltä jää yli. Todennäköisesti kaatopaikkojen hiljeneminen näkyy myös naakkojen elintavoissa ja ehkä määrissä.

Jätteenkäsittelyalueilla elää yllättävän monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Siellä viihtyvät myös petolinnut sekä rikkakasvien siemenillä elävät pikkulinnut. Tämäkin ekosysteemi voi olla kymmenen vuoden kuluttua eri näköinen kuin nyt.

.
.