Lasta ei enää saa huudattaa uneen – ilman itkua uniongelmia ei silti ratkota

Ennen uniongelmaisten vauvojen annettiin huutaa itsensä uneen. Nykyisin suositellaan ”tassuttelua”. Pehmeä keino nukuttaa lapsi on ollut käytössä Suomessa jo 20 vuotta.

terveys
Lapsi seisoo häkkisängyssä pallo kädessään.
11-kuukautisella Velma Peiposella riittää vauhtia niin paljon, että yöunet eivät maistu.YLE

Ennen vanhaan lapset jätettiin nukkumaan omaan sänkyyn eikä itkuun reagoitu millään tavalla. Nykykodeissa lapsia ei opeteta nukahtamaan enää tällä tavalla.

Kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen rantautui tapa, jolla lasten uniongelmia lähestyttiin pehmein keinoin. Tassutteluhoito on Suomen suosituin unikoulu ja se henkilöityy nyt jo edesmenneeseen neuvolapsykologi Katja Rantalaan. Tassuttelussa lasta ei huudateta.

– Katjan alkuperäinen idea oli, että siinä taputellaan lasta, ja kun hän on rauhassa ja ei nuku, niin mennään pois. Sitten kun hän alkaa itkeä vaativasti, niin mennään takaisin ja taputellaan hänet taas rauhalliseksi, ja taas mennään pois. Tässä ei ole tarkoitus taputella lasta uneen, kertoo lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Kaikkien unikoulujen yhteinen idea on, että lapsen yöllisestä heräilystä tai nukahtamisvaikeudesta pyritään eroon. Alle yksivuotiailla lapsilla uniongelmat ovat enimmäkseen yöllistä heräilyä. Pienokaiset saattavat herätä jopa puolen tunnin välein syömään tai hakemaan läheisyyttä vanhemmista, useimmiten äidistä. Kun mennään lähemmäs kahta ikävuotta, ongelmat alkavat muuttua nukahtamisvaikeudeksi.

Valtaosa lapsista nukkuu yönsä hyvin. Noin viidennes lapsista kärsii silti jonkinlaisista unihäiriöistä ensimmäisten elinvuosien aikana.

Mahdolliset sairaudet selvitettävä ennen unikoulua

Ennen unikoulua lääkärin pitää sulkea pois mahdolliset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa lapsen uneen. On muistettava myös, että liian nuoren lapsen unta ei saa pakottaa. Saarenpää-Heikkilän mukaan siitä ei seuraa muuta kuin huonoja kokemuksia.

– Tutkimusten mukaan lapsi ei ole kypsä unikouluihin ennen puolen vuoden ikää. Näitä systeemejä ei pidä lähteä veivaamaan vastasyntyneelle. Mitä pienempi vauva, sitä tärkeämpää on helliminen ja paapominen, sanoo Saarenpää-Heikkilä.

Jotta unikoulussa saavutetaan haluttu lopputulos, vanhempien pitää sitoutua yhteen ennalta sovittuun metodiin.

– Pahinta on, että alkuun tehdään jotain ja loppujen lopuksi ei jakseta viedä sitä loppuun. Sitten otetaan lapsi rinnalle, johon hän nukahtaa taikka television ääreen sylissä keinuen, Saarenpää-Heikkilä lataa.

Mehiläisen lastenlääkäri Jukka Vakkilan mukaan yhtä oikeaa tapaa nukuttamiseen ei ole. Paras unikoulu on se joka toimii.

Jos ei siedä yhtään itkua, niin sitten ei voi oikeastaan tehdä yhtään mitään.

Outi Saarenpää-Heikkilä

– Matkan varrella on opittu huonot tavat nukkumiseen. Lapsilla on virheellinen käsitys siitä miten yön kulku menee, kertoo Vakkila.

Vakkilan mukaan molempia vanhempia tarvitaan unikoulussa. Jos lapsi on herännyt usein yöllä ja lasta on vielä imetetty, niin isän on silloin helpompi saada lapsi nukahtamaan.

– Ei yksi ihminen voi valvoa lapsen kanssa yötä, valvoa seuraavaa päivää lasta hoitaen ja vetää jälleen seuraavana yönä unikoulua. Silloin siinä loppuu puhti ja energia.

Lapsi on nukutettava aina samaan paikkaan

Saarenpää-Heikkilän mukaan lapsen unen laatu on parempaa, jos lapsi herää samasta paikasta kuin mihin nukahtaakin.

Selvää on, että unikoulusta ei selviä ilman itkua.

– Jos ei siedä yhtään itkua, niin sitten ei voi oikeastaan tehdä yhtään mitään.Apua tullaan hakemaan meiltä siinä vaiheessa, kun ollaan ihan poikki puhki niihin heräämisiin, kertoo Saarenpää-Heikkilä.

Kumpikaan lääkäreistä ei koe, että unikoulut traumatisoisivat lasta. Haitallisempaa on, että vanhemmat ovat kotona lopen uupuneita tai masentuneita.

– Kun lapsi saa hellyyttä ja läheisyyttä päivän mittaan, lapsen ja vanhemman vuorovaikutus on tervettä ja tasapainoista, niin unikoulun pitäminen ei taatusti traumatisoi lasta.

Unitietämystä ei ole tarpeeksi

Vakkila jatkaa, että unen merkitykseen lapsiperheissä ei ole ylipäätään kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

– Asiaa ei ole ehkä pidetty niin tärkeänä, että opastukseen ja koulutukseen olisi panostettu. Vanhempia ei välttämättä osata opastaa kunnolla. Neuvola olisi luontevin paikka tällaiseen toimintaan.

Lapsilla on virheellinen käsitys siitä miten yön kulku menee.

Jukka Vakkila

Uniohjaus neuvoloissa ei ole tälle hetkellä ylhäältä johdettua, vaan hoitajat antavat sitä oman tietämyksensä pohjalta. Ongelmana on myös, että annettuja neuvoja ei noudateta.

– Siinä vaiheessa ammattilaiset eivät voi tehdä muuta kuin nostaa kädet ilmaan.

Neuvoja lasten nukuttamiseen kotona saa muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilta. (siirryt toiseen palveluun) Myös jotkut kaupungit, sairaalat ja muutamat yksityiset lääkäriasemat antavat neuvontaa unikoulujen vetämiseen.

Jos kotiunikoulu ei toimi, niin apua lasten uniongelmiin saa myös ensi- ja turvakotien liiton (siirryt toiseen palveluun) unikouluista. Suurimmassa osassa kotona päästään silti toivottuihin lopputuloksiin, kunhan vain jaksetaan olla sinnikkäitä.

– Tietysti ääritilanteissa, joissa vanhempi on romahtamispisteessä ja väkivallan uhka on selvä, niin on aivan selvä, että lapsi otetaan hetkeksi tänne sairaalaan, lopettaa Saarenpää-Heikkilä.

Juttua muokattu klo 12:12: Tekstiin korjattu Jukka Vakkilan työpaikka. Vakkila työskentelee lääkärinä Mehiläisessä, ei PikkuJätissä, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin.