Tiistaina puolilta päivin Siikakoskella on hiljaista: kalastajia ei näy, sillä koski on rauhoitettu iltapäivään asti. Vielä muutama vuosi kalastajilla ei ollut lainkaan asiaa koskille – paitsi jos sattui kuulumaan harvoihin ja valittuihin.
– Kosket olivat vuosia yksityiskäytössä. Etenkin tämä Siikakoski oli niin sanottu herrakoski, ei tänne päässyt kuin omistajat ja heidän arvovaltaiset vieraansa, isännöistijä Tuula Lampinen Konneveden kunnasta kertoo.
Konneveden Siikakoskella ovat kalastaneet niin Urho Kekkonen kuin Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carterkin. Kaikkien kalastajien käyttöön kosket vapautuivat, kun Konneveden kunta osti osake-enemmistön sähköyhtiö Kellankosken Voima Oy:stä ja sai kaupassa vesioikeudet seitsemään koskeen.
Puitteet pystyyn
Koskireitin ostaminen toi kunnalle paineen rakentaa koskikalastamiselle kunnon puitteet. Vuonna 2012 käynnistyneessä koskikalastushankkeessa koskien varrelle on rakennettu laavuja, nuotipaikkoja, käymälöitä ja huoltorakennuksia.
– Tarkoitus on rakentaa laavut lähes joka koskelle. Tällä hetkellä laavuja on jo Siikakoskella ja Taikinaisen koskella, Tuula Lampinen kertoo.
Laavuja on suunniteilla myös Karinkoskelle ja Kellankoskelle. Laavujen rakentaminen edellyttää kuitenkin vielä rakennuslupa-asioiden selviämistä, sillä suunnitellut laavupaikat sijaitsevat luonnonsuojelualueella.
Vauhtia matkailuille ja lohikaloille
Varsinainen koskikalastushanke päättyy tämän vuoden lopussa, mutta se ei tarkoita loppua alueen kehittämiselle. Konnevedellä uskotaan luontomatkailun kasvuun ja markkinointia ollaan suuntaamassa myös maan rajojen ulkopuolelle, kuten Venäjälle. Markkinointia vauhdittaa Etelä-Konnevedelle perustettava kansallispuisto.

– Kosket ja kansallispuisto tukevat toisiaan. Kahdesta vetonaulasta saa kasattua yhden hyvän kokonaisuuden, Tuula Lampinen sanoo.
Matkailun lisäksi koskilla on tarkoitus vauhdittaa luonnon lohikalojen yleistymistä.
– Kalastaa saa kello 15 lähtien seuraavan päivän kello 12 saakka. Päivällä on kolmen tunnin rauhoitus ja joka viikko pyritään pitämään kaksi rauhoituspäivää. Tavoitteena on luonnontaimenen suojelu eli kaikki lohikalat myös harjus pitää palauttaa. Jos kirjolohia sattuu joskus tulemaan, niin ne voi laittaa pataan ja nauttia, Lampinen sanoo.