1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Riista ei kelpaa suomalaiseen ruokapöytään

Lähi- ja villiruoka ovat nykyään suosittuja, mutta lihansyöjälle sitä parhainta villiruokaa eli riistaa on erittäin vähän tarjolla. Sitä on vaikea saada kaupan hyllylle tai ravintolan listalle tarjolle. Syynä on kysynnän ja tarjonnan laki. Tässä tapauksessa ei ole kysyntää, mutta ei ole myöskään tarjontaa.

Jänis pihapiirissä. Kuva: Olavi Kietäväinen

Riistaruoka on hyvää ja terveellistä. Oletettavasti Suomen metsät ovat riistaa pullollaan, joten miksi sitä on niin vaikeaa saada kauppoihin ja ravintoloihin tarjolle?

Syitä on monia.

Ensinnäkin: EU-säädökset ovat erittäin tiukat. Jos haluaa myydä metsästämänsä riistan kauppiaalle on käytävä hygieniakurssit, huolehdittava hygieniaketjusta, tarkastutettava kaadettu eläin eläinlääkärillä ja vietävä eläimen ruho riistankäsittelyyn sopivaan teurastamoon, joita on Suomessa vain muutamia.

Toiseksi: Liha on erittäin kallista. Edellä mainituista säädöksistä johtuen esimerkiksi hirven lihan hinta nousee huikeaksi ennen kuin se pääsee kaupan tiskiin tai ravintolan ruokalautaselle.

Kolmanneksi: Riistaa on Suomessa itseasiassa melko vähän. Eteläisessä Suomessa monet metsästysseurat ovat rauhoittaneet kanalinnut kokonaan. Joissakin seuroissa saa metsästää jäniksiäkin vain muutamia kappaleita per metsästäjä.

Kauppias ostaisi, mutta riista ei käy kaupaksi

Marketin hyllystä löytyy kyllä monenlaista riistaa pakasteena. Pakastealtaasta löytyy muun muassa poron- ja hirvenkäristystä, villisikaa ja hanhea. Useimmat on pakattu Suomessa. Tarkemmin tutkittaessa saattaa lihan alkuperä paljastua joksikin ihan muuksi. On unkarilaista, saksalaista, romanialaista.

Kauppias kyllä ostaisi paikallista lihaa, mutta sitä on erittäin vähän tarjolla. Hirven metsästyksen aikaan tuoretta hirvenlihaa saattaa joskus löytyä kaupan lihatiskiltä. Myös villisikaa on ollut tuoreeltaan tarjolla, mutta se ei ole mennyt kaupaksi.

Suomalaiset ovat niin tottuneita puolivalmisteisiin, että harva osaa valmistaa ruokaa riistan lihasta

Reijo Tervo

- Suomalaiset ovat jo niin tottuneita eineksiin ja puolivalmisteisiin, että harva edes osaa valmistaa ruokaa raa'asta riistan lihasta. Melkoinen kulinaristi täytyy olla, että osaa esimerkiksi villisiasta aterian valmistaa, sanoo Lappeenrannan Citymarketin kauppias Reijo Tervo.

Vähät lihat menevät metsästäjien omiin suihin

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten riistaa riitti metsässä niin paljon, että moni maaseudun perhe eli läpi talven pelkästään riistalihaa syöden. Nykyään tilanne on toinen.

Jos ennen hirvimies saattoi saada syksyn saaliista arkkupakastimen täyteen lihaa, nykypäivän saalis on ehkä muutamia kiloja. Siitä määrästä ei monikaan raaski laittaa yhtään myyntiin, koska riista alkaa olla metsästäjällekin jo harvinaista herkkua.

- Maailman laajuisesti verrattuna meillä on erittäin pieni riistakanta. Ainoastaan hirvenlihaa tulee niin paljon, että sitä voisi riittää myytäväksi asti, sanoo Suomen metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi.

Metsästäjä voi myydä suoraan kotipihasta

Vaikka säädökset ovat erittäin tiukat riistan myymisestä kauppoihin ja ravintoloihin, jokaisella metsästäjällä on oikeus myydä osa saaliistaan suoramyyntinä ostajille.

Valtioneuvoston asetuksen perusteella metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa suoraan kuluttajalle enintään tuhat jänistä tai kania, kolme tuhatta lintua, kymmenen hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa. Karhun lihaa sen sijaan ei voi myydä suoramyyntinä trikiinimatovaaran vuoksi.

Kauppiaallekin metsästäjä voi jäniksiä ja riistalintuja tarjota pieniä määriä, mutta vain nylkemättöminä, jolloin kauppiaalla tulisi olla erilliset tilat riistan käsittelyyn. Siihen ei monikaan kauppa halua sijoittaa.